Riippumattomat tiedotusvälineet ovat kesään mennessä joutuneet siirtymään lähes kokonaan ulkomaille. Yksi ensimmäisistä sensuurin uhreista oli TV-kanava Dozhd, joka suljettiin muutama päivä sodan alkamisen jälkeen. Seuraavana oli vuorossa uutisradio Eho Moskvy, ja kuukauden kuluttua tuli sanomalehti Novaja gazetan vuoro. Projektin laskelmien mukaan vuoden aikana ainakin 504 toimittajaa on siirtynyt ulkomaille, suurin osa heistä sodan alkamisen jälkeen. Venäläisen vapaan journalistiikan keskuksiksi ovat muodostuneet Riika, Vilna, Praha ja Tbilisi. Venäjälle on jäänyt lähinnä maaseutujulkaisuja kuten Ljudi Baikala ja Taiga Info, mutta niidenkin toiminta on pyritty estämään.
Ulkomaille siirtyneet julkaisut ovat joutuneet luopumaan mainosrahoituksesta. Myös joukkorahoituksen määrä on laskenut voimakkaasti erilaisten rajoitusten ja taloudellisen tilanteen heikentymisen takia. Tärkeimmäksi rahoituslähteeksi ovat muodostuneet kansainvälisten järjestöjen ja säätiöiden apurahat.
Rahoituksen lisäksi ongelman muodostaa julkaisujen tavoitettavuus. Hyökkäyssodan alkamisen jälkeen valtion sensuuriviranomainen Roskomnadzor on estänyt pääsyn ainakin 95:lle Venäjällä toimineelle sivustolle. Useimmat niistä eivät kuitenkaan ole lopettaneet, ja varsinkin sodan ensimmäisinä kuukausina niiden kävijämäärä kasvoi. Riippumattoman median yleisö on lisääntynyt erityisesti viestintäsovellus Telegramissa. Youtube-kanavien kävijämäärä kasvoi aluksi, mutta kääntyi loppukeväästä verkkosivustojen tavoin laskuun. Sama koskee myös valtion propagandasivustoja, ja syyksi arvellaan kyllästymistä sotauutisiin.
Projekt esittelee muutamia sodan alkamisen jälkeen syntyneitä uusia verkkosivustoja. Tällaisia ovat sodan vastustajien avuksi tarkoitettu Sluzhba podderzhki, uutiskeräilijä Re-post, yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittynyt verkkolehti Vjorstka ja sodan inhimillisestä ulottuvuudesta kertova Tsherta. Näihin on lisättävä vielä hiljattain käynnistetty tehokas uutiskeräilijä True Story.
Venäjän sensuurin alaisen median toiminta on myös vaikeutunut. Kiellettyjä eivät ole vain sana "sota", vaan myös sotilaita, haavoittuneita, kaatuneita ja heidän perheitään koskevat aiheet. Liian kriittiset tai vihjaileviksi katsotut jutut saatetaan jättää julkaisematta. Kommersantin ja RBK:n kaltaiset lehdet joutuvat perustamaan sotauutisensa yksinomaan virallisiin lähteisiin, eikä niiden perusteella voi muodostaa kokonaiskuvaa tapahtumista.
Venäjän Forbesin toimitus kertoo saaneensa soittoja presidentin hallinnosta, joissa lehteä on vaadittu olemaan kertomatta talouspakotteiden vaikutuksista. Sberbankin omistamia uutissivustoja Lenta.ru ja Gazeta.ru on kielletty kirjoittamasta ruplan kurssista ja rahoituslaitoksiin kohdistuvista pakotteista. Omistajan kieltämiä aiheita ovat myös "pakolaisiin liittyvät kielteiset tapaukset", "tiedot elintarvikkeiden hintojen noususta", "tilinostojen rajoitukset" ja jopa "Venäjän myyminen Kiinalle". Lentalla nähtiin 9. maaliskuuta toimittajien protesti, kun sivustolle ilmestyi 40 minuutiksi sodanvastaisia materiaaleja. Molemmat protestiin osallistuneet journalistit erotettiin, ja he ovat siirtyneet ulkomaille.
Sensuurin alaiset tiedotusvälineet kärsivät myös taloudellisista ongelmista. Projektin haastatteleman lähteen mukaan median mainostulot laskevat tänä vuonna 30-50 prosenttia. Autojen, luksustavaroiden ja muotivaatteiden mainokset ovat kadonneet kokonaan, mikä koskettaa varsinkin Kommersantin, RBK:n ja Vedomostin kaltaisia talousjulkaisuja. Vakava isku oli myös Googlen vetäytyminen Venäjän mainosmarkkinoilta.
Edellä mainittujen muodollisesti itsenäisten julkaisujen toimittajat ovat pysyneet työpaikoillaan, koska muitakaan töitä ei juuri ole tarjolla. Eroamisia on sattunut eniten valtion propagandakoneistossa, näkyvimpänä tapauksena tietysti ykköskanavan uutislähetyksessä protestoinut toimittaja Marina Ovsjannikova. RIA Novostista eronnut Julija Ahmedova kertoo myrskyisästä keskustelusta uutistoimiston palaverissa sodan alkamisen jälkeen. Novostilta on lähtenyt noin 20 työntekijää, Russia Todayn venäjänkielisesta toimituksesta useita kymmeniä ja Tassista ainakin kymmenen. Toimittajia on peloteltu ja heidän viestejään somessa seurataan.
Valtion TV-kanavat lisäsivät hyökkäyssodan alkamisen jälkeen voimakkaasti propagandalähetystensä määrää: ykköskanava 28 tunnista viikossa 90 tuntiin ja Rossija-1 52,5 tunnista 67,5 tuntiin. Parhaiden propagandistien palkat ovat nousseet huomattavasti. Samaan aikaan esimerkiksi urheilukanava Matsh TV on menettänyt valtaosan yleisöstään venäläisten urheilijoiden poissaolon ja ulkomaisissa katsomoissa nähtyjen sodanvastaisten tunnusten aiheuttamien lähetyskatkojen seurauksena.
Venäjän median nykytilannetta kuvaillaan Projektin jutussa "epävarmaksi ja pessimistiseksi", ja sen tulevaisuutta "hämäräksi, mutta optimistiseksi". Riippumattomat tiedotusvälineet jatkavat toimintaansa esteistä huolimatta.
Venäjän uutiset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti