Venäjä kampanjoi Wikipediaa vastaan

Venäjän vallanpitäjät ovat aloittaneet Wikipedian vastaisen propagandakampanjan, kertoo uutissivusto Agentstvo. Avointa nettitietosanakirjaa syytetään "vääristelyistä" ja Putinin "ihmisoikeusneuvoston" jäsenet vaativat sen kieltämistä.

Venäjän Wikimedian johtaja Stanislav Kozlovski on havainnut "äkillisen informaatiotulvan" tietosanakirjan ympärillä, mutta ei osaa sanoa, johtaako tämä Wikipedian kieltämiseen. Vuodesta 2012, jolloin Venäjällä hyväksyttiin laki verkkosivustojen kieltämisestä, Wikipediaa on toistuvasti uhattu estolla. Jos sivusto estetään, se ei ryhdy "taistelemaan valtiota vastaan" tai yritä kiertää estoa, sanoo Kozlovski.

Putinin "ihmisoikeusneuvoston" johtaja Valeri Fadejev kertoi tiistaina tarpeesta "sulkea Wikipedia". Tietosanakirjan artikkeleissa on hänen mukaansa paljon politiikkaa ja historiaa koskevia "vääristelyjä", mutta toistaiseksi sille ei ole vaihtoehtoa. Fadejevin mukaan "meidän on mahdollisimman nopeasti luotava vaihtoehto ja suljettava Wikipedia". Häntä tukee "ihmisoikeusneuvoston" jäsen Marina Ahmedova.

Presidentin tiedottaja Dmitri Peskov sanoo, että "Wikipediassa on hyvin paljon vääristelyjä ja valheita, paljon historiallisia ja faktoihin liittyviä virheitä". Duuman tiedotuspolitiikan komitean puheenjohtaja Aleksandr Hinshtein on samaa mieltä, mutta myöntää, että "Wikipedia voidaan estää vasta sitten, kun sille on luotu kotimainen vastine".

Venäjän viranomaiset määräsivät helmikuun lopussa Wikipedialle kahden miljoonan ruplan sakon, koska se ei ollut poistanut "kiellettyjä" tietoja. Maaliskuussa sivustoa vastaan esitettiin vielä kaksi muuta samanlaista syytettä. Sensuurivirasto Roskomnadzor määräsi jo viime vuoden heinäkuussa hakukoneet ilmoittamaan, että tietosanakirja rikkoo Venäjän lakeja.

Maaliskuun lopussa virallinen Rossijskaja gazeta -lehti julkaisi artikkelin, jossa Wikipediaa kutsutaan "virtuaalisodan välineeksi". Kirjoittajan mukaan sivusto julkaisee "väärennöksiä, joista Wikipedia on tehnyt tieteellisiä faktoja". Kyse on muun muassa siviilien murhista Butshassa, hyökkäyksistä Mariupolin synnytyssairaalaan ja teatteriin sekä Zaporizhzhjan ydinvoimalan pommituksista.

Wikipedian venäläistä vastinetta on valmisteltu Putinin määräyksestä jo vuodesta 2019 lähtien. Kesäkuussa 2022 ilmoitettiin "Suureen venäläiseen tietosanakirjaan" perustuvan Znanija-portaalin perustamisesta. Digikehitysministeri Maksut Shadajevin mukaan sen pitäisi avautua vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Nyt portaalin osoite ohjaa "Suuren venäläisen tietosanakirjan" sivustolle, eikä Znanijan käynnistymisestä ole kuulunut tietoja.

Venäjän uutiset

Salakuuntelu tekee puhelusta "julkisen"

Venäläismiestä syytetään "armeijaa koskevien väärien tietojen julkisesta levittämisestä" yksityisessä puhelinkeskustelussa, kertoo uutissivusto Agentstvo. Syyttäjän mukaan puhelu oli julkinen, koska poliisi kuunteli sitä salaa.

Venäjän sisäministeriön entistä autonkuljettajaa Sergei Vedeliä syytetään "Venäjän armeijaa koskevien väärien tietojen julkisesta levittämisestä" viime vuoden maaliskuussa käydyssä puhelinkeskustelussa. Vedelin asianajajan mukaan yksityistä puhelinkeskustelua ei voida pitää julkisena tietojen levittämisenä. 

Tutkijoiden mukaan puhelun sisällöstä tekee julkisen se, että poliisi kuunteli sitä salaa. Puhelinkeskustelua kuunnellut työntekijä koki sen takia "ahdistusta ja pelkoa" ja tunsi itsensä "suojattomaksi valtion taholta". Syyttäjä on hyväksynyt selityksen, sanoo Vedeliin vankilassa tutustunut oppositiopoliitikko Ilja Jashin.

Syyttäjä pitää rikollisina Vedelin lausuntoja, joissa tämä kielsi Kiovan hallinnon olevan fasistinen ja väitti, että "sotilaallisen erikoisoperaation" tavoitteena on vallanvaihdos Ukrainassa. "Vääriin tietoihin" luetaan myös väitteet Venäjän suurista tappioista hyökkäyksen alkuvaiheessa. Vedelin entinen päällikkö oli yrittänyt selittää alaiselleen, että "sotilaallinen erikoisoperaatio on pakkotoimi eikä Venäjällä ole muuta vaihtoehtoa", mutta Vedel oli "pitänyt itsepintaisesti kiinni näkemyksistään".

Vedel on kasvanut venäjänkielisessä perheessä Kiovan esikaupungissa Butshassa, jossa Venäjän armeija tappoi kymmeniä siviilejä. Mies on työskennellyt Moskovan poliisissa lähes 20 vuoden ajan. Nyt häntä odottaa jopa kymmenen vuoden vakeustuomio. Jutun seuraava käsittely on 29. maaliskuuta.

Venäjän uutiset

Putin nimesi poliisin päätehtävät

Putin kehottaa poliisia keskittymään taisteluun "yhteiskunnan horjuttajia" vastaan, kertoo uutissivusto Agentstvo. Samalla on pehmennettävä suhtautumista talousrikollisiin länsimaiden pakotteista selviytymiseksi.

Venäjän sisäministeriön kollegion laajennetussa istunnossa puhunut Putin kehottaa poliisia keskittymään taisteluun "yhteiskunnan sisäistä horjuttamista" vastaan. Hänen mukaansa on tarpeen "ankarasti estää vihollisen ja sen agenttien yritykset järkyttää yhteiskuntaamme". Presidentin mielestä on tärkeää säilyttää venäläisen yhteiskunnan yhtenäisyys. Yhteiskunnan mielialojen horjuttaminen on hänen mukaansa "yksi vihollisen Venäjän-vastaisen toiminnan avainaloista".

Sisäministeriön toinen keskeinen työala on Putinin mukaan poliisin ja elinkeinoelämän välisen vuorovaikutuksen pehmentäminen. "Meidän on muutettava perusteellisesti työskentelytapoja taloudessa ja liike-elämässä. On tarpeen pikemminkin auttaa ihmisiä välttämään vääriä toimia ja lainrikkomuksia. Jos jotain rikkomuksia on tapahtunut, on autettava ihmisiä pääsemään ulos tilanteesta", sanoo presidentti. Hänen mukaansa kyse on ensi sijassa rehellisistä yrittäjistä.

Putin perustelee turvallisuusviranomaisten perhmeämpää lähestymistapaa "kollektiivisen lännen" toimilla, joka pyrkii hänen mukaansa tuhoamaan Venäjän talouden. Presidentti tunnustaa talouden ongelmat "keskipitkällä aikavälillä", mukaan lukien teknologia-alojen komponenttien saatavuus, irtautuminen kansainvälisestä kaupasta ja logistiikkavaikeudet. Se, että kansainväliset rajoitukset pakottavat venäläisyritykset "tekemään tilauksia maan sisällä", on presidentin mielestä "valtava plussa" taloudelle.

Putin on viime vuoden maaliskuusta lähtien puhunut toistuvasti "kansallispettureista", joiden varaan "länsi laskee". Helmikuussa pidetyssä turvallisuuspalvelu FSB:n kokouksessa hän kehotti turvallisuusviranomaisia taistelemaan niitä vastaan, jotka yrittävät "hajoittaa" Venäjän yhteiskunnan ja kutsui tällaisia ihmisiä "maamme saastaksi".

PS: Telegram-kanava 7x7 kertoo kazanilaisaktivistista, joka ehti jo osoittaa mieltään Putinin puheen johdosta. Hänen kyltissään lukee "Lopettakaa veneen keikuttaminen. Rottamme voi huonosti". Poliisi pidätti aktivistin, mutta hänet on jo päästetty vapaaksi. Ilmeisesti Putinin viesti ei ole vielä mennyt kaikille perille.

Venäjän uutiset

Lady Gaaga ja hänen edeltäjänsä

Haagin (venäjäksi Gaaga) kansainvälisen rikostuomioistuimen pidätysmääräys estää Putinin matkustamisen 123 maahan, kertoo uutissivusto Agentstvo. Maailmanpolitiikan hylkiön voivat luovuttaa myös muut kuin tuomioistuimen perussäännön hyväksyneet valtiot. Pidätysmääräys toimii pelotteena Venäjän muille viranomaisille ja maata tukevalle Kiinalle.

Amnesty Internationalin Itä-Euroopan ja Keski-Aasian apulaisjohtaja Denis Krivoshejev ei usko, että Putin ottaa riskiä joutua pidätetyksi ulkomailla. Yalen kansainvälisen oikeuden professori Harold Koch sanoo, että pidätysmääräys estää myös Kiinaa toimittamasta aseita Venäjälle. Lisäksi se vähentää Yhdysvaltojen armeijan vastustusta Venäjän sotarikoksista kerättyjen todisteiden luovuttamiseksi rikostuomioistuimelle.

The Guardianin mukaan rikostuomioistuin lähettää Venäjän sotilas- ja siviiliviranomaisille viestin, että myös he saattavat joutua oikeuden eteen. Tämä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan matkustaa ulkomailla ja osallistua kansainvälisille foorumeille.

Vanderbiltin yliopiston oikeustieteen professorin Michael Newtonin mielestä kansainvälisen rikostuomioistuimen määräys osoittaa, että "valtioiden johtajat ja armeijan päälliköt eivät voi tehdä sotarikoksia täysin ilman vastuuta". Denis Krivoshejev uskoo, että nykyinen oikeuden päätös ei jää viimeiseksi: "On olemassa kokonainen luettelo hyvin dokumentoituja rikoksia, joten epäiltyjen määrä kasvaa". YK:n raportti kertoo muun muassa murhista, laittomista vangitsemisista ja kidutuksesta.

Telegram-kanava Mozhem objasnit muistelee Putinin edeltäjiä Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa. Sudanin presidentti Omar al-Bashir oli ensimmäinen istuva valtionpäämies, joka sai pidätysmääräyksen vuonna 2008. Syyte Darfurin kansanmurhasta ei estänyt häntä pysymässä vallassa seuraavat 11 vuotta. Vuonna 2019 al-Bashir kaadettiin sotilasvallankaappauksessa ja pidätettiin, mutta häntä ei ole vielä luovutettu Haagiin.

Libyan johtajasta Muammar Gaddafista annettiin pidätysmääräys vuonna 2011. Häntä syytettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan mielenosoitusten tukahduttamisen aikana. Gaddafi ei selvinnyt oikeudenkäyntiin saakka, vaan kapinalliset tappoivat hänet.

Norsunluurannikon presidentti Laurent Gbagbo hävisi vuoden 2011 vaalit ja piiloutui bunkkeriin, mutta joutui pian Haagiin. Gbagboa syytettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan, jotka hän oli tehnyt yrittäessään pitää kiinni vallasta. Entinen presidentti vapautettiin syytteestä vuonna 2019.

Kansainvälisessä rikosoikeusjärjestelmässä on myös erityisiä sotatuomioistuimia. Lähihistoriassa niitä on ollut kahdeksan, ja nyt toiminnassa ovat Ruandan ja entisen Jugoslavian kansainväliset tuomioistuimet. Syytettynä on ollut muun muassa Jugoslavian entinen presidentti Slobodan Milošević, joka kuoli vankilassa ennen tuomion julistamista. Vankeustuomion ovat saaneet muun muassa Ruandan pääministeri Jean Kambanda ja Liberian diktaattori Charles Taylor.

Venäjän uutiset

Venäjä vie lapset vanhemmiltaan

Viranomaiset ovat alkaneet ottaa pois lapsia Venäjän hyökkäyssodan vastustajilta, kertoo uutissivusto Agentstvo. Historioitsijoiden mukaan kyseessä on yksi Neuvostoliiton sortovallan käytännöistä, joka on palannut nyky-Venäjälle.

Tulan alueen Jefremovin piirioikeus käsittelee keskiviikkona Aleksei Moskaljovin vanhempainoikeuksien rajoittamista. Hänen 13-vuotias tyttärensä Marija (kuvassa) on ollut lastenkodissa maaliskuun alusta lähtien. Tämä on toinen tapaus, jossa holhousviranomaiset ottavat lapset pois Venäjän hyökkäyssodan vastustajilta. Lasten ja vanhempien pakkoerottaminen on yksi Neuvostoliiton sortovallan pahimmista käytännöistä, joka on palannut Venäjälle totalitaarisen valtion muiden menetelmien ohella, sanovat ihmisoikeusjärjestö Memorialin edustajat.

"Venäjän armeijan halventamisesta" syytetyn Moskaljovin tytär vietiin lastenkotiin 1. maaliskuuta. Maaliskuun 5. päivänä lastenkotiin lähetettiin liikekannallepanoa vastustaneessa mielenosoituksessa turvallisuuspoliisin kimppuun hyökkäämisestä syytetyn ulanudelaisen Natalja Filonovan ottopoika.

Stalinin aikana "kansanvihollisten" lapset laitettiin erityisiin orpokoteihin heidän vanhempiensa pidätyksen jälkeen. Vapaaksi jääneillä sukulaisilla ei useinkaan ollut rohkeutta ottaa näitä lapsia perheeseensä. Neuvostoliiton sortokäytäntöjä ei ole koskaan virallisesti tuomittu, eikä kommunistista puoluetta ja NKVD-KGB:tä ole julistettu rikollisjärjestöksi. Tämä on yksi syy siihen, miksi viime vuosina on palattu samanlaisiin sortotoimiin, sanoo historioitsija ja Memorialin työntekijä Sergei Bondarenko.

Bondarenkon mukaan vanhempien sodanvastaiset näkemykset on alettu rinnastaa epäsosiaaliseen käyttäytymiseen. Tämän vuoksi lapset voidaan ottaa pois, jotta heitä voitaisiin suojella vanhempien "vahingolliselta vaikutukselta". Historioitsija muistuttaa, että näin oli myös Neuvostoliitossa, joka ei uskonut "kansanvihollisille" edes heidän omia lapsiaan. Lasten tuli kasvaa "meikäläisiksi", neuvostolapsiksi.

Stalinin aikana vanhemmistaan erotettiin kymmeniä tuhansia lapsia. Neuvostoliiton myöhemmiltä vuosikymmeniltä tunnetaan useita kymmeniä tällaisia tapauksia, mutta kyseessä ei ole täydellinen luettelo, sanoo Neuvostoliiton toisinajattelijoiden asiantuntija, Memorialin arkiston työntekijä Aleksei Makarov. Käytäntöä sovellettiin lähinnä uskovaisiin: evankelisiin baptisteihin, Liettuan katolisiin, helluntailaisiin ja eräisiin adventistiryhmiin. Vanhempia syytettiin lasten oikeuksien loukkaamisesta, koska heidät pakotetettiin rukoilemaan eivätkä he saaneet mennä elokuviin tai kouluun lauantaisin. Tällaisissa perheissä oli usein 5-6 lasta. Monesti isä istui vankilassa ja äidiltä riistettiin vanhempainoikeudet, sanoo Makarov.

Nyt sortotoimet koskevat yhä useampia ihmisiä ja niiden riski kasvaa jatkuvasti kaikkialla. "Tulan alueelta kotoisin olevan tytön isä tuskin piti itseään järjestelmän vihollisena. Todennäköisesti hän on vain hyvä ihminen, joka vastustaa ihmissyöjien ideologiaa. Järjestelmän kauheus on siinä, että se nostaa panoksia ja kriminalisoi yhä enemmän todellisuutta. Nykyään on teknisesti mahdollista jäljittää mitä tahansa, mikä lisää 'rikosten' paljastumista", sanoo Bondarenko.

Ensimmäiset yritykset riistää vanhempainoikeudet protesteihin osallistuneilta opposition edustajilta tehtiin vuonna 2019. Viranomaiset yrittivät näin rangaista Prokazovin ja Homskin perheitä, mutta tuomioistuimet torjuivat syyttäjän vaatimukset.

Vasta nyt, ensimmäistä kertaa nyky-Venäjän historiassa, asiasta "puhutaan täysin vakavissaan", kertoo OVD-Infon juristi Aleksandra Bajeva. "Jos he onnistuvat laittamaan lapsen orpokotiin, se on kauhea ennakkotapaus, joka voi aloittaa hirveän käytännön. Venäläiset lastenkodit ovat osa samaa rangaistusjärjestelmää, ainoastaan lapsille, eikä yksikään vanhempi halua lapsensa päätyvän sinne", sanoo Bajeva.

Venäjän uutiset

Syntyvyys laskee Venäjällä

Syntyvyys voi laskea Venäjällä tänä vuonna jopa 10 % vuodesta 2022, kertoo uutissivusto Agentstvo. Lapsia syntyy vähemmän kuin koskaan sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Syntyvyyden vähenemiseen vaikuttavat liikekannallepano ja sitä seurannut venäläisten joukkopako ulkomaille sekä kotitalouksien tulojen lasku.

Väestötieteilijä Aleksei Rakshan mukaan Venäjällä odotetaan syntyvän tänä vuonna 1,17-1,2 miljoonaa lasta, mikä on 8-10 % vähemmän kuin vuonna 2022. Viime vuonna syntyvyys laski 6,8 %.

Jos ennuste toteutuu, 2023 on syntyvyyden kannalta heikoin vuosi koko Neuvostoliiton jälkeisenä aikana. Tätä ennen huonoin tulos oli 1,215 miljoonaa lasta vuonna 1999. Tshetshenian ja Krimin tiedot eivät tulloin sisältyneet laskelmiin, ja niiden perusteella luvuksi olisi saatu vähintään 1,25 miljoonaa.

Kokonaishedelmällisyysluku laskee Rakshan mukaan tänä vuonna 1,33-1,38:aan viime vuoden 1,45:stä. Tutkija Jelena Tshurilova odottaa luvun olevan hieman korkeampi eli 1,4.

Syntyvyyttä vähentäviä uusia tekijöitä ovat väestötieteilijän mukaan Venäjän liikekannallepano ja väestön tulojen lasku. Viime syksynä julistetun liikekannallepanon vaikutus tämän vuoden syntyvyyteen on noin kaksi prosenttiyksikköä. Tämä tekijä alkaa vaikuttaa kesäkuun jälkipuoliskolla.

Raksha arvioi isäntämaiden tilastojen ja viranomaisten lausuntojen perustella, että Venäjältä muutti viime vuonna sodan takia 550-800 tuhatta ihmistä. Väestötietelijä ja siirtolaisuustutkija Julija Florinskajan arvio on 500-600 tuhatta.

Vladimir Putin on toistuvasti sanonut väestörakenteen laskua yhdeksi Venäjän suurimmista haasteista. Presidentti antoi tammikuussa hallituksen tehtäväksi laatia uusia toimia syntyvyyden lisäämiseksi ja lapsiperheiden tukemiseksi.

Kaavio esittää Venäjällä syntyneiden määrää vuodesta 1960 lähtien.

Venäjän uutiset

Bafta-palkinto hämmensi Venäjän mediaa

 

Navalnyi-elokuvan saama Bafta-palkinto sai Venäjän propagandamedian hämilleen, kertoo uutissivusto Agentstvo. Monet tiedotusvälineet "unohtivat" uutisissaan kokonaan mainita parhaan dokumenttielokuvan palkinnon saajan.

Daniel Roherin ohjaama Navalny sai hiljattain Britannian elokuva- ja televisiotaiteen akatemian Bafta-palkinnon parhaana dokumenttielokuvana. Palkinto asetti monet venäläiset tiedotusvälineet epämukavaan asemaan. Niiden oli päätettävä, miten kertoa asiasta rikkomatta Kremlin kieltoa oppositiopoliitikon nimen mainitsemisesta.

Virallinen Rossijskaja gazeta, Putinin suosikkilehti Komsomolskaja pravda, television propagandakanavat Rossija, Russian Today, NTV ja eräät muut eivät maininneet parhaan dokumenttielokuvan palkinnon saajaa lainkaan Bafta-palkinnoista kertovissa uutisissaan. Valtion propagandamyllyt RIA Novosti, Interfaks, Tass sekä maineeltaan kyseenalaiset Izvestija, Moskovski komsomolets ja Kommersant kertoivat palkinnosta ohimennen juttujensa lopussa.

Venäjältä löytyi yllättäen muutamia tiedotusvälineitä, jotka katsoivat elokuvan saaman palkinnon peräti erillisen uutisen arvoiseksi. Tällaisia ovat etupäässä ulkomailla katsottu televisiokanava RTVI, liikemiehille suunnattu radioasema Business FM, talouslehti RBK ja pietarilainen uutissivusto Fontanka.

Venäjän uutiset

Sodasta kieltäytyviä vankeja uhkaillaan uusilla tuomioilla

Venäjän vankiloissa vankeja uhkaillaan uusilla tuomioilla, jos he eivät suostu liittymään yksityisarmeja Wagneriin, kertoo uutissivusto Agentstvo. Tutkintavankiloissa pidätetyille luvataan vapautusta syytteistä, jos he lähtevät Ukrainaan.

Juristi Jana Gelmel sanoo, että vankeja on uhkailtu Samaran ja Rostovin alueiden, Krasnodarin aluepiirin ja Pohjois-Kaukasian vankiloissa. Sisäasiainministeriön tai turvallisuuspalvelu FSB:n työntekijät lupaavat ottaa esille 10-20 vuotta vanhoja tapauksia, jos vangit kieltäytyvät lähtemästä sotimaan. Ihmisoikeusaktivisti Oksana Asaulenko kertoo vastaavista tapauksista Permin aluepiirissä.

Uudet rekrytointimenetelmät johtuvat siitä, että vankeja, jotka haluaisivat liittyä yksityisarmeija Wagneriin, on nyt paljon vähemmän kuin viime vuoden kesällä ja syksyllä. Tähän ovat syynä vankiloihin kantautuneet tiedot kuolleista ja haavoittuneista.

Vankeja värvätään nyt etupäässä Ukrainan rajan lähellä sijaitsevilla Brjanskin, Kurskin, Belgorodin, Voronezhin ja Rostovin alueilla, joista heidät voidaan kuljettaa nopeasti rintamalle. Ainakin kahden alueen tutkintavankiloissa pidätetyille on luvattu vapautusta syytteistä, jos he suostuvat liittymään Wagneriin.

Yhdysvaltojen mukaan Wagnerilla on 50 000 sotilasta, joista 40 000 on vankeja. Kansalaisjärjestö Rus sidjashtshajan johtaja Olga Romanova kertoi tammikuun lopussa, että rintamalla on enää noin 10 000 Wagneriin värvättyä vankia. Loput on tapettu tai he ovat haavoittuneet, kadonneet, karanneet tai antautuneet.

PS: Wagnerin perustaja Jevgeni Prigozhin on ilmoittanut vankien värväämisen lopettamisesta.

Venäjän uutiset

Menestyskirjailijat julistettiin "ulkomaisiksi agenteiksi"

Venäjän oikeusministeriö on julistanut "ulkomaisiksi agenteiksi" kirjailijat Jelena Prokashevan ja Jekaterina Dudkon, kertoo Telegram-kanava Agentstvo. Heidät tunnetaan tekijänimillä Jelena Malisova ja Katerina Silvanova viime vuoden suosikkiromaaneista "Kesä pioneerihuivissa" ja "Mistä pääskynen vaikenee".

Oikeusministeriön mukaan molemmat kirjailijat ovat levittäneet "ulkomaalaisten agenttien" aineistoja, saaneet tukea ulkomailta ja "edistäneet HLBT-suhteita, mikä on vastoin valtion politiikkaa perinteisten venäläisten henkisten ja moraalisten arvojen vaalimisesta ja edistämisestä".

Romaani "Kesä pioneerihuivissa" kertoo pioneeri Juran ja pioneeriohjaaja Volodjan rakkaudesta kesäleirillä vuonna 1986. "Mistä pääskynen vaikenee" on sen jatko-osa, jossa päähenkilöt tapaavat uudelleen 20 vuoden kuluttua.

Vuonna 2021 ilmestynyt "Kesä pioneerihuivissa" oli viime vuoden alkupuoliskon myydyin kirja Venäjällä (saatavilla ei ole tuoreempia tietoja). Sen painos ylitti lokakuussa 250 000 kappaletta, mitä pidetään nyky-Venäjällä "ennenäkemättömänä lukuna". Romaania "Mistä pääskynen vaikenee" oli marraskuussa myyty yli 90 000 kappaletta.

Venäläiset kansanedustajat, propagandistit ja vallanpitäjiä kannattavat aktivistit ovat syyttäneet romaaneja "homopropagandasta" viime kesästä lähtien. Niiden kustantajan Popcorn Booksin entiset omistajat julistettiin "ulkomaisiksi agenteiksi" lokakuun lopussa. Kustannusliikettä vastaan on myös nostettu ensimmäinen syyte "HLBT-propagandan" levittämisestä.

Venäjän uutiset

Venäläiset hakevat Viron kansalaisuutta

Virossa asuvat venäläiset jättivät viime vuonna 2,5 kertaa enemmän kansalaisuushakemuksia, kertoo Telegram-kanava Agentstvo. Hakemusten määrä kasvoi edellisvuosien 280-290:stä 726:een vuonna 2022.

Viron ulkoministerin Lauri Läänemetsin mukaan kansalaisuushakemusten määrän kasvu johtuu Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa, joka on vaikuttanut maassa pitkään asuneiden venäläisten päätökseen. Muutos koskee nimenomaan Venäjän kansalaisia: harmaalla muukalaispassilla Virossa asuvien hakemusten määrä ei ole muuttunut.

Saadakseen Viron passin ulkomaalaisen on asuttava maassa vähintään kahdeksan vuotta. Kansalaisuuden saaminen edellyttää Venäjän passista luopumista, sillä Viro ei salli kaksoiskansalaisuutta. Telegram-kanavan mukaan tilanne on samanlainen naapurimaassa Latviassa, jossa kansalaisuuden haluavien määrä on kaksinkertaistunut vuoteen 2021 verrattuna.

Marraskuun alussa Virossa asui vakituisesti 72 147 Venäjän kansalaista. Viron yleisradion mukaan maan kansalaisuuden saamista jarruttaa eniten turha pelko oleskeluluvan menettämisestä sekä Venäjän viranomaisten hitaus kansalaisuudesta luopumisilmoitusten käsittelyssä.

Venäjän uutiset

Nyky-Venäjän sankareita: Dmitri Karjagin

Yksi Wagnerin vankisotilaista, joille Jevgeni Prigozhin on luvannut pääsyn vapauteen, on Dmitri Karjagin, kertoo Telegram-kanava Agentstvo. Hän tappoi rahasumman takia mummonsa ja sai siitä 14,5 vuoden vankileirituomion.

Karjagin suostutteli tammikuussa 2014 mummonsa myymään asuntonsa Tatarstanin Zainskissa ja muuttamaan kanssaan Moskovaan. 87-vuotias sotaveteraani sai kaupat tehtyään 820 000 ruplaa suoraan käsiinsä. Muutaman päivän kuluttua Karjagin houkutteli mummon autotalliin, jossa hän iski tätä useita kertoja vasaralla päähän. Karjagin heitti vielä elossa olleen vanhuksen kellariin ja telkesi sen luukun. Sen jälkeen hän anasti asuntokaupasta saadun rahasumman, antoi osan rahoista sukulaisilleen ja käytti loput naisiin ja viinaan. Sukulaisille Karjagin sanoi, että mummo oli muuttanut Ukrainaan.

Vanhuksen katoamista alettiin ihmetellä vasta puolen vuoden kuluttua, kun hän oli lakannut noutamasta eläkettään. Postin työntekijät ottivat yhteyttä poliisiin, joka havaitsi seuraavan vuoden puolella, että kadonnut ei ollut matkustanut mihinkään. Kuulusteluissa Karjagin tunnusti tappaneensa mummonsa ja näytti paikan, johon hän oli jättänyt tämän kuolemaan nälkään ja kylmyyteen. 

Oikeus tuomitsi 29-vuotiaan Karjaginin kesäkuussa 2016 erityisellä julmuudella tehdystä murhasta 14,5 vuoden kovennettuun vankileirirangaistukseen ja sitä seuraavaan vuoden vapausrajoitukseen. Seuraavan kerran Karjagin ilmestyi julkisuuteen eilen torstaina, kun hän kertoi V kontakte -sivullaan olevansa kuntoutuksessa Anapassa ja pääsevänsä pian kotiin.

Prigozhinin mukaan vankisotilaiden joukossa on monia, jotka ovat päätyneet kaltereiden taakse vahingossa tai luonteensa vuoksi. He eivät ole voineet löytää itseään rauhanomaisessa elämässä ja ovat siksi joutuneet vaikeuksiin. Nyt yhteiskunnan pitää olla heille kiitollinen ja suhtautua heihin kunnioittaen.

Venäjän uutiset

Anschlussin puolesta äänestivät myös poissa olleet

Ukrainan alueiden liittäminen Venäjään sai duumassa enemmän ääniä kuin salissa oli edustajia, kertoo uutissivusto MSK1.ru. Venäjän parlamentin alahuone hyväksyi maanantaina yksimielisesti Donetskin, Luhanskin, Zaporizhzhjan ja H'ersonin alueiden Venäjään liittämistä koskevat lait.

Donetskin alueen liittämisen puolesta äänesti 413 duuman edustajaa, Luhanskin 412, Zaporizhzhjan 409 ja H'ersonin 411. Duuman istunnossa oli läsnä kuitenkin vain 408 edustajaa. Poissa oli 42 parlamentin alahuoneen jäsentä, osa heistä varsin tunnettuja.

Duuman puheenjohtaja Vjatsheslav Volodin selittää lukujen eroja teknisellä häiriöllä: "Ääni sinne tai tänne ei merkitse mitään", kertoo uutissivusto Agentstvo. Kansanedustajien yksimielisyys on joka tapauksessa lisääntynyt. Vuonna 2014 Krimin liittämistä Venäjään kannatti 433 edustajaa, mutta yksi äänesti vastaan.

PS: Parlamentin ylähuoneessa eli liittoneuvostossa läsnä oli 151 senaattoria, joista 154 osallistui äänestyksiin, kertoo Telegram-kanava Vjorstka.

Venäjän uutiset