Karjala on rikostilastojen kärjessä

Rikoksenuusijat tekevät valtaosan rikoksista Karjalan tasavallassa, kertoo Daily Karelija. Viranomaisten mukaan tämä johtuu siitä, että rangaistuksensa suorittaneiden yhteiskuntaan sopeuttamiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Karjalassa tehdään asukasta kohti seitsemänneksi eniten rikoksia Venäjän alueista.

Karjalan tasavallassa tehtiin viime vuoden tammi-syyskuussa yli 150 rikosta 10 000 asukasta kohti. Suhteellisesti enemmän rikoksia tehdään Venäjällä vain Amurin alueella, Tuvassa, Taka-Baikaliassa, Juutalaisten autonomisella alueella, Burjatiassa ja Altain tasavallassa. Karjalan tavoin ne kuuluvat Venäjän köyhimpien alueiden joukkoon (sijat 72-85). Karjala on alueiden elintasovertailussa sijalla 73.

Tilastojen valossa Karjalan tasavallassa tehdään Suomeen verrattuna vähän rikoksia. Kuva muttuu, kun vertaillaan esimerkiksi henkirikosten määrää. Karjalassa niitä tehtiin viime vuonna 58, Suomessa 85. Asukkaita Karjalassa on yli kymmenen kertaa vähemmän kuin Suomessa.

Rikoksenuusijat tekivät viime vuonna Karjalassa 71,8 % rikoksista. 66,2 prosentilla heistä ei tekohetkellä ollut säännöllisiä tuloja. Tasavallan sisäministeriön mukaan tilanne johtuu siitä, että rangaistuksensa suorittaneiden sopeuttamiseen ja yhteiskuntaan integroimiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Tasavallan vankiloista vapautuu vuosittain yli 700 ihmistä, jotka jäävät yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle. 

Karjalan sisäministeriö on toistuvasti esittänyt kuntoutus- ja sopeuttamiskeskusten perustamista vankiloista vapautuneille. Tasavallan sosiaaliministeriön mukaan tähän ei ole tarvetta, vaan ongelma voidaan hoitaa nykyisten sosiaalipalvelukeskusten ja hoitokotien avulla. 

Karjalan lainsäädäntökokouksen edustajan Emilija Slabunovan mukaan "ei ole yllättävää, että Karjala on rikollisuudessa Venäjän kymmenen pahimman alueen joukossa. Syynä tähän on haluttomuus pysäyttää sen uusiutuminen."

Venäjän uutiset

Venäjä jättää palkat maksamatta

Palkkarästit julkisten alojen työntekijöille kasvavat taas Venäjällä, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Syynä on valtion verotulojen väheneminen ja liittovaltion budjettiin Ukrainan sodan takia syntynyt aukko, joka lähentelee kuutta biljoonaa ruplaa.

Tilastokeskus Rosstatin mukaan julkisten alojen työntekijöille maksamatta jääneiden palkkojen määrä kasvoi helmikuussa 1400 %. Maaliskuun alussa palkkavelkoja oli yhteensä 152 miljoonaa ruplaa, kun tammikuussa luku oli 10 miljoonaa ja joulukuussa nolla. Saamatta jääneitä palkkoja on 18,9 tuhannella valtion työntekijällä. Kaikkiaan maksamattomia palkkoja oli Venäjällä helmikuussa 779 miljoonaa, mikä on vähemmän kuin viime vuoden lopussa.

Palkkarästeistä kärsivät varsinkin opettajat, joilla oli helmikuussa saamatta 162 miljoonaa ruplaa. Suurimman osan summasta ovat velkaa alirahoituksesta kärsivät alueiden budjetit. Viime vuonna Venäjän 85 alueesta 50:n budjettiin jäi yhteensä 446,8 miljardin ruplan aukko. Tulojen väheneminen koskee varsinkin pakotteista kärsiviä federaation subjekteja kuten Lipetskin, Tsheljabinskin ja Murmanskin alueita sekä Krasnojarskin aluepiiriä.

Pystyykö Moskova auttamaan alueita, jää nähtäväksi. Viime vuonna liittovaltion budjetin alijäämä oli 3,3 biljoonaa ruplaa, ja tämän vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana se kasvoi 2,6 biljoonaa. Samaan aikaan öljy- ja kaasutulot putosivat lähes puoleen ja raaka-aineiden vientitulot laskivat 75-80 %.

Venäjän uutiset

Sipuli ohitti kurkun

Sipulin hinta on noussut Venäjällä tämän vuoden alusta 62,5 prosenttia, kertoo radioasema Businessa FM. Vähittäiskaupan hintatilaston aiempi johtaja kurkku on pudonnut toiselle sijalle (+55 %).

Tilastokeskus Rosstatin mukaan kuluttajahinnat ovat nousseet vuoden alusta 1,3 %. Eniten ovat nousseet sipulin ja kurkun, tomaattien (+37,7 %), porkkanoiden (+23 %), banaanien ja punajuuren (+14 %), perunan (+11,5 %), kaalin (+7 %) ja omenien (+6,5 %) hinnat.

Helmikuun alussa Venäjällä päiviteltiin varsinkin kurkkujen ja tomaattien hinnannousua. Tatarstanin pääkaupungissa Kazanissa paikalliset kurkut maksoivat torilla 500-600 ruplaa eli noin 6-7 euroa kilo ja muualta tuodut 650-850 ruplaa. Parhaiden uzbekistanilaisten tomaattien hinta oli 1200 ruplaa (15 euroa) kilolta.

Venäjän talousministeriö ennustaa tälle vuodelle 5,5 % inflaatiota. Keskuspankin mukaan vuosi-inflaatio vaihteli helmikuussa alueittain 6,6 prosentista 18,1 prosenttiin.

Venäjän uutiset

Venäjä salaa tilastojaan

Venäjän vallanpitäjät laajentavat tilastojen salaamista, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Duuma hyväksyi keskiviikkona lain, joka antaa hallitukselle oikeuden kieltää minkä tahansa tilastotietojen julkaiseminen.

Venäjällä tilastotiedot ovat tähän saakka olleet julkisia. Rajoituksia on voitu asettaa vain pankki-, liike-, vero- tai lääkärinsalaisuuksien julkaisemiselle. Nyt duuman hyväksymä laki mahdollistaa kaikkien valtion tilastokeskus Rosstatin tietojen salaamisen.

Aikaisemmin julkisina pidettyjä tilastotietoja on alettu salata Venäjän hyökkäyssodan alettua. Tulli lakkasi huhtikuussa julkaisemasta vienti- ja tuontitilastoja, ja sen jälkeen myös keskuspankki rajoitti ulkomaankauppaa sekä kulta- ja valuuttavarannon tilaa koskevien tietojen määrää. Energiaministeriön valvontakeskus on lopettanut öljyn tuotanto- ja vientilukujen julkaisemisen. Gazprom toimitti tietoja kaasun tuotannosta ja viennistä koko viime vuoden ajan, mutta salasi ne tammikuussa, kun kaasun vienti putosi alimmilleen sitten 1980-luvun.

Keskuspankin johtaja Elvira Nabiullina on esittänyt hallitukselle, että ainakin osa taloustilastoista määrättäisiin taas julkisiksi. Tilastojen epävarmuus ja läpinäkyvyyden puute vaikeuttaa Venäjän taloudellisen tilanteen arviointia ja aiheuttaa ongelmia myös järjestelmän sisällä oleville, todetaan keskupankissa.

Venäjän uutiset

Rosstat järjesti Putinille "talousihmeen"

Venäjän tilastokeskus Rosstat järjesti Putinille "talousihmeen" päivää ennen presidentin puhetta, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Venäjän bruttokansantuote laski sen mukaan viime vuonna vain 2,1 %, mikä alittaa optimistisimmatkin ennusteet.

Länsimaiset pankit ennustivat Venäjän hyökkäyssodan ensimmäisinä kuukausina maan bruttokansantuotteen laskevan ennätysmäiset 8-12 %. Venäjän talouskehitysministeriön ennuste oli huhtikuussa -7,8 %, mutta myöhemmin arviota parannettiin -4,2 prosenttiin. Valtionvarainministeri Anton Siluanov arvioi joulukuussa BKT:n laskuksi 2,9 %, ja Putin ilmoitti tammikuussa, että Venäjän talous oli heikentynyt 2,5 %.

Rosstatin maanantaina ilmoittama luku on 0,4 prosenttiyksikköä parempi kuin presidentin ilmoittama tieto. Sitä voidaan verrata koronavuoteen 2020, jolloin Venäjän talous laski 2,7 %.

Venäjän talouden tilastot alkoivat parantua viime vuoden lopussa, jolloin useita indikaattoreita tarkistettiin jälkikäteen, sanoo Tsentrokredit-pankin ekonomisti Jevgeni Suvorov. Joulukuussa Rosstat arvioi esimerkiksi maatalouden kasvuksi 4,7 %, mutta "tarkennuksen" jälkeen luvuksi saatiin 10,4 %. Maataloussektorin viime vuoden lopputulos 10,2 % nosti BKT:tä 0,2-0,3 prosenttiyksikköä, arvioi Suvorov. 

Loka-marraskuussa Rosstat raportoi salaperäisestä "rakennusbuumista". Rakentamisen määrä oli sen mukaan noussut Venäjällä 8,7-9,6 %, vaikka asuntorakentaminen väheni. Suvorovin mukaan tilastokeskus oli ilmeisesti saanut tehtäväkseen kertoa enintään 2,5 prosentin laskusta, mutta se on onnistunut ylittämään suunnitelman.

Rakentaminen ja maatalous ovat Rosstatin mukaan tärkeimmät BKT:tä parantaneet toimialat. Voimakkaasti kasvoi myös turvallisuussektori (+4,1 %), joka käsittää armeijan ja Venäjän hyökkäyssodan takia kolmessa vuorossa toimivat asetehtaat. Laskua tapahtui eniten (-12,7 %) tukku- ja vähittäiskaupassa.

Rosstatin julkaisemat luvut ovat "hyvä tulos", mutta "se kaikki on jo mennyttä", sanoo sijoitusyhtiö Loko-Investin johtaja Dmitri Polevoi: "Oikeasti tärkeää on tulevaisuus, mutta syitä talouden elpymiseen on vähän." Polevoin mukaan Venäjän BKT jatkaa laskuaan vuonna 2023, ja lievimmässä skenaariossa se pienenee vielä 1-2 %.

Bloomberg Economics ennustaa Venäjälle asetettujen talouspakotteiden aiheuttavan vuoteen 2026 mennessä 190 miljardin dollarin menetykset. Venäjän keskuspankin entisen varapuheenjohtajan Oleg Vjuginin mukaan pakotteiden vaikutus on pitkäkestoinen, eikä prosessi ole vielä ohi: "Uusi pakotteita tulee yhä enemmän ja enemmän."

Venäjän uutiset

Karjalan elintaso on Venäjän huonoimpia

Ihmisten elämän laatu on Karjalan tasavallassa Venäjän huonoimpia, kertoo petroskoilainen Daily Karelija. Viime vuonna tasavalta oli elämän laadussa 73. sijalla maan 85 alueesta. Edellisvuoteen verrattuna sijoitus laski kaksi pykälää.

Valtion utistoimisto RIA Novostin tekemä luokitus ottaa talouslehti RBK:n mukaan huomioon 67 ihmisten elämän laatua kuvaavaa tekijää. Niitä ovat tulotaso, työllisyys, asuinolosuhteet, turvallisuus, demografinen tilanne, ympäristön tila, terveys ja koulutus, sosiaalinen infrastruktuuri, talouden kehitys jne. Luokituksen laadinnassa on käytetty Venäjän tilastokeskuksen, ministeriöiden, keskuspankin ja muiden avointen lähteiden tietoja.

Listaa johtavat Moskova, Pietari ja Moskovan alue. Huonoimmat pistemäärät saavat Tuva, Ingushia ja Juutalaisten autonominen alue. Luoteis-Venäjällä Karjalaa huonompia ovat vain Nenetsia (75. sija) ja Arkangelin alue (76). Komi on sijalla 69, Vologdan alue 57, Pihkova 56 ja Murmansk 35. Leningradin alue on listalla seitsemännellä sijalla.

Teollisuustuotanto laski viime vuonna Karjalassa 8,6 prosenttia. Tuotannon lasku oli kuudenneksi suurin Venäjän alueiden joukossa. Eniten tuotanto laski Sahalinilla (-23,3 %), Kalugan (19,3 %) ja Kaliningradin alueella (17,6 %).

Keskimääräinen nimellispalkka oli tasavallassa viime vuoden tammi-marraskuussa 54 000 ruplaa eli 684 euroa kuukaudessa. Palkan ostovoima laski vuoden aikana kolme prosenttia. Eläkeläisiä oli Karjalassa tämän vuoden alussa 225 039 henkeä eli noin 43 prosenttia väestöstä. Keskimääräinen eläke on 23 816 ruplaa eli himpun verran yli 300 euroa kuukaudessa.

Venäjän uutiset muistelee, että Karjala oli ennenkin köyhä, mutta ei sen köyhempi kuin muutkaan Venäjän Euroopan-puoleiset alueet pääkaupunkeja lukuun ottamatta. Onkohan jotain tapahtunut, kuten Venäjällä nykyään kysellään.

Köyhällä on suurin riski kuolla

Venäjän köyhimpien alueiden nuorilla miehillä on suurin riski tulla tapetuksi maan Ukrainassa käymässä hyökkäyssodassa, kertoo Telegram-kanava Mozhem objasnit. Asia käy ilmi vertailemalla alueiden elintasoa vahvistettujen kaatuneiden määrään.

Telegram-kanava vertailee RIA Reitingin laatimaa Venäjän alueiden elintasoluokitusta BBC:n tietoihin Ukrainassa tapettujen venäläissotilaiden määrästä. Venäjän viiden parhaan alueen joukkoon kuuluvat Moskova, Pietari, Moskovan alue, Tatarstan ja Krasnodarin aluepiiri. Elintaso on heikoin Tuvassa, Ingushiassa, Juutalaisten autonomisella alueella, Taka-Baikalian aluepiirissä ja Burjatiassa.

BBC laati lokakuussa 2022 Ukrainassa kaatuneiden venäläissotilaiden alueellisen kuolleisuusindeksin. Eniten kuolleita 10 000 nuorta miestä kohden oli Burjatiassa (28,4) ja Tuvassa (27,7). Niiden perässä tulevat Pihkovan alue, Pohjois-Ossetia ja Altain tasavalta. Kuolleisuus oli pienin Moskovassa, Pietarissa, Hanti-Mansiassa, Jamalin Nenetsiassa ja Moskovan alueella.

Burjatiasta ja Tuvasta kotoisin olevilla nuorella miehellä on noin satakertainen riski tulla tapetuksi Ukrainassa verrattuna nuoreen moskovalaiseen. Samaan aikaan elintaso Tuvassa on neljä kertaa huonompi kuin Moskovassa.

Venäjän uutiset

Ulkomaisten matkailijoiden määrä romahti

Venäjälle saapuvien ulkomaisten matkailijoiden määrä romahti viime vuonna, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Kävijöitä oli vähemmän kuin koronapandemian aikana, ja vuoteen 2019 verrattuna laskua oli 96 prosenttia.

Venäjälle saapui viime vuonna 200 100 ulkomaista matkailijaa. Vuonna 2021 luku oli 288 300 ja vuonna 2020 se oli 335 800. Ennen koronapandemiaa vuonna 2019 Venäjällä kävi 4,9 miljoonaa matkailijaa. Venäjän matkailualan liiton esittämät luvut perustuvat FSB:n rajavartiolaitoksen tietoihin.

Pakettimatkailu on Ukrainan sodan takia loppunut lähes kokonaan. Tilastoissa mainituista turisteista suuri osa käy Venäjällä henkilökohtaisista tai liikesyistä. Eniten ulkomaalaisia tuli viime vuonna Saksasta (25 400 käyntiä), Turkista (22 600), Iranista (14 600), Kazakstanista (13 300) ja Kuubasta (11 300). Kasvua edellisvuoteen verrattuna on varsinkin iranilaisilla, mutta jonkin verran myös kazakstanilaisilla.

Ennen pandemiaa suurin osa matkailijoista tuli Venäjälle Kiinasta (1,5 miljoonaa vuonna 2019). Koronarajoitusten takia heidän virtansa on tyrehtynyt, eikä turistiryhmien viisumivapautta ole vielä otettu uudelleen käyttöön.

Kymmenen suurimman matkailumaan joukossa eniten on laskenut amerikkalaisten määrä. Vuonna 2019 he tekivät 241 000 matkaa Venäjälle, mutta viime vuonna enää 5600.

Venäjän uutiset

Venäjän väkiluku jatkaa laskuaan

Venäjän väkiluku laski viime vuonna viidettä kertaa peräkkäin, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Tilastokeskus Rosstatin mukaan maan väestö väheni 566 tuhannella hengellä vuonna 2022.

Tämän vuoden alussa Venäjällä asui Rosstatin mukaan 146,424 miljoonaa ihmistä. Lukuun eivät sisälly Venäjän itseensä viime vuonna "liittämät" Ukrainan alueet. Vuotta aikaisemmin luku oli 146,98 miljoonaa. Maan väkiluku väheni 100 tuhannella vuosina 2018 ja 2019, 500 tuhannella vuonna 2020 ja 600 tuhannella vuonna 2021. Kahden edellisvuoden vähennyksen taustalla on koronaviruspandemia, jonka aiheuttama kuolleisuuden kasvu on tilastojen mukaan jo takanapäin.

Väestön väheneminen johtuu syntyvyyden laskusta, joka saavutti viime vuonna "huippunsa" sitten vuoden 2001. Tammi-marraskuussa 2022 syntyvyys laski 7 prosentilla. Ensi vuonna odotetaan uutta ennätystä, sanoo Gaidarin instituutin väestötieteilijä Igor Jefremov. Vuonna 2024 syntyneiden lasten määrä laskee Venäjällä yhteen miljoonaan, mikä on vähiten sitten toisen maailmansodan. Syntyvyyden laskua lisää hyökkäyssota Ukrainassa ja Venäjällä yhä jatkuva liikekannallepano.

YK:n ennusteen mukaan Venäjän väestö vähenee seuraavien kolmen vuosikymmenen ajan lähes tuhannella hengellä päivässä. Vuonna 2050 Venäjällä on 133 miljoonaa asukasta, kun Venäjän neuvostotasavallassa oli 1970-luvulla 130 miljoonaa ja Venäjän keisarikunnassa 129 miljoonaa vuonna 1897. Väkiluvun perusteella Venäjän edelle kirivät muun muassa Kongon tasavalta, Etiopia ja Meksiko.

Venäjän uutiset

Karjalan tasavallassa kuollaan 14,5 vuotta aiemmin kuin Suomessa

Karjalan tasavallan tilastokeskuksen mukaan alueen elinajanodote on pudonnut rajusti, kertoo Daily Karelija. Vuonna 2019 vastasyntyneiden odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä oli Karjalassa 71,5 vuotta, mutta vuonna 2021 koronapandemiaan liittyen vain 67,3 vuotta. Miesten elinajanodote oli viime vuonna 62,2 vuotta ja naisten 72,5 vuotta.

Elinajanodote on ikävakioitu tunnusluku, joka kuvaa laskenta-ajanjaksolla havaitun kuolleisuuden tasoa. Se on imeväiskuolleisuuden ohella yksi keskeisimmistä maiden elintasoa kuvaavista tunnusluvuista. "Mitä pitempään ihmiset elävät, sitä kehittyneempi on terveydenhuollon taso. Samalla myös taloudelliset ja sosiaaliset elinolot ovat vanhaksi elävien keskuudessa paremmat kuin muilla", sanoo Suomen tilastokeskus.

Suomessa vastasyntyneen elinajanodote oli 81,81 vuotta vuonna 2021 (ennakkotieto), kertoo Tilastokeskus. Vuodesta 2019 laskua oli kuusi sadasosaa. Miesten elinajanodote oli Suomessa viime vuonna 79,15 ja naisten 84,46 vuotta. Suomessa eletään siis keskimäärin 14,5 vuotta kauemmin kuin Karjalan tasavallassa. Suomalaiset miehet elävät lähes 17 vuotta ja naiset lähes 12 vuotta kauemmin kuin karjalaiset.

Jos sinä olisit elänyt Karjalan tasavallassa, olisitko jo kuollut, kysyy Venäjän uutiset lukijoiltaan.

Viinan ja hautakivien tuotanto kasvaa Karjalan tasavallassa

Petroskoilainen uutissivusto Stolitsa na Onego kertoo, että Karjalan tasavallan teollisuustuotanto laski 5,8 prosenttia tammi-heinäkuussa 2022. Paikallisen tilastokeskuksen mukaan laskua on varsinkin tärkeimmillä jalostusteollisuuden aloilla: polttoainehakkeen ja -pellettien, puutavaran, metallin, paperin, kartongin ja elintarvikkeiden tuotannossa. Tarkkoja lukuja ei kuitenkaan kerrota.

Samaan aikaan eräillä aloilla on tapahtunut myös kasvua: väkevien alkoholijuomien tuotanto on noussut 75,9 % ja hautakivien sekä rakennuskiven tuotanto 24,6 %.

Venäjän uutiset