Pääoman pako vei ruplan mennessään

Euron kurssi Moskovan pörssissä on noussut ensimmäistä kertaa vuoteen yli 90 ruplan, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Ruplan romahduksen syynä on pula valuutasta ulkomaisten yritysten myydessä omistuksiaan.

Euron kurssi Moskovan pörssissä on tällä hetkellä 91 ruplaa ja dollarin 83. Kiinan juan on ohittanut 12 ruplan rajan. Rupla on menettänyt marraskuun alun jälkeen jo lähes neljänneksen arvostaan. Tämän viikon lasku on suurin sitten joulukuun. Syynä on pääoman ulosvirtaus, joka kiihtyy ulkomaisten sijoittajien poistuessa Venäjältä.

"Eräät suuret toimijat ostavat ilmeisesti valuuttaa ulkomaalaisille, jotka ovat saaneet luvan myydä liiketoimintansa Venäjällä ja kotiuttaa rahansa", sanoo Alor Brokerin sijoitusneuvonnan johtaja Aleksei Antonov.

Presidentti Putin antoi viikon alussa Shellille luvan myydä osuuteensa Sahalin-2 -hankkeesta 95 miljardilla ruplalla. Valuutan osto tätä sopimusta varten on "tärkein syy ruplan heikkenemiseen", sanoo suuren venäläispankin diileri Reutersille.

Norjalainen Wenaas Hotel Russia sopi aiemmin tällä viikolla Venäjän-liiketoimintansa myynnistä 200 miljoonalla eurolla. Saksalainen kemian jätti Henkel myy Venäjällä 11 tehdasta.

Venäjältä lähtevät yritykset myyvät tänä vuonna omaisuuttaan 15-20 miljardin dollarin arvosta, ennustaa Bloomberg Economics. Tämä luo paineita vientituloja menettävän Venäjän valuuttataseeseen. IEA:n mukaan maan öljy- ja kaasutulot laskivat tammi-helmikuusssa 40 %. Valuutan myynti pörssissä laski keskuspankin mukaan puoleen.

Dollarien ja eurojen lisäksi Venäjällä on pulaa myös juaneista. Pankit lainasivat keskupankilta viikon puolivälissä ennätysmäärän juaneita 31,9 miljardilla ruplalla. 

Juanin osuus valuuttakaupasta on noussut ohi dollarin 37 prosenttiin. Tarjontaa ei ole kuitenkaan riittävästi, koska Venäjän kauppataseen ylijäämä Kiinan kanssa on supistunut viime vuoden kuudesta yhteen miljardiin dollariin kuukaudessa, sanoo Alfa-Bankin pääekonomisti Natalija Orlova.

Venäjän uutiset

Venäläiset siirtävät valuuttaa ulkomaille

Venäläiset ovat siirtäneet pääosan ulkomaanvaluutastaan pois Venäjältä, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Ulkomaisissa pankeissa säilytettävien varojen määrä ohitti kotimaiset valuuttatalletukset syyskuussa. Lokakuussa kotitaloudet siirsivät ulkomaille Venäjän keskuspankin arvion mukaan 303 miljardia ruplaa eli marraskuun alun kurssilla viisi miljardia dollaria.

Venäläiset ostavat "epäystävällisten" maiden valuuttoja etupäässä siirtääkseen ne ulkomaisille tileilleen, toteaa keskuspankki. Lokakuussa niitä ostettiin 73,8 miljardilla ruplalla, mistä valtaosa käytettiin dollareihin ja euroihin. Marraskuun alussa ulkomaisilla tileillä oli 4,19 biljoonan ruplan edestä talletuksia, ja myös käteisen valuutan määrä on kasvanut.

Ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua venäläisillä oli ulkomaisia talletuksia alle 30 miljardin dollarin edestä, toteavat Alfa-pankin asiantuntijat. Määrä on sen jälkeen voimakkaasti kasvanut, ja viime kuukausina se on lisääntynyt entisestään venäläisten paetessa liikekannallepanoa ulkomaille.

Venäjän uutiset

Kuka maksaa kuolleiden sotilaiden lainat?

Duuma yritti tiistaina hyväksyä lain Venäjän hyökkäyssotaan osallistuville myönnettävistä velkahelpotuksista, kertoo talouslehti Kommersant. Ratkaisevaksi esteeksi muodostui kysymys siitä, kuka maksaa kansanedustajien suunnitteleman kuolleiden ja vammautuneiden sotilaiden lainojen mitätöinnin. Valtio ja pankit kieltäytyvät niiden korvaamisesta.

Apulaisvaltiovarainministeri Aleksei Moisejevin mukaan velkojen anteeksiannon tulee tapahtua pankkien kustannuksella. Pankkiasiantuntijan mukaan kysymys ei ole vain sodassa kaatuvien lainoista, vaan lisääntyneestä riskistä, joka kohdistuu kaikkiin armeijaan kutsutuille myönnettyihin luottoihin.

Kansallisen luottotoimiston mukaan viime vuonna venäläisillä oli yli 13 biljoonaa ruplaa asuntolainaa. 45 % asuntovelallisista on 30-40-vuotiaita ja 20 % alle 30-vuotiaita. Lisäksi vähän alle 12 biljoonaa on vakuudettomia lainoja, joissa alle 40-vuotiaiden osuus on yli 50 %. Vaikka osa luotoista on myönnetty naisille ja muille kutsuntojen ulkopuolelle jääville, liikekannallepano vaarantaa biljoonien edestä pankkien omaisuutta.

PS: Laki meni duumassa jo keskiviikkona läpi, kertoi Kommersant myöhemmin, mutta vielä ei tiedetä kuka velkahelpotukset maksaa. Keskustelu asiasta tuskin päättyy tähän.

Venäjän uutiset