Näytetään tekstit, joissa on tunniste talous. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste talous. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 5. huhtikuuta 2023

Venäjän varjotalous on romahtanut

Venäjän epävirallinen talous on romahtanut ja yli miljoona ihmistä on jäänyt työttömäksi, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Varjotalous on tuottanut jopa kolmanneksen maan bruttokansantuotteesta.

"Harmaan talouden", pienyrittäjät ja heidän työntekijänsä käsittävä epävirallinen talous on kokenut pahimman shokkinsa kymmeneen vuoteen. Varjotaloudeksikin kutsuttu sektori tuotti ennen Ukrainan sotaa jopa kolmanneksen Venäjän bruttokansantuotteesta, arvioi Venäjän kansantalouden ja julkishallinnon akatemia RANHiGS. Nyt sen työvoima on supistunut 1,2 miljoonalla, kertovat maan tilastokeskuksen Rosstatin tilastot. 

Työntekijöiden määrällä mitattuna epävirallisen talouden koko on nyt alimmillaan vuoden 2011 jälkeen. Koronapandemian aikana se supistui 14 miljoonaan ihmiseen, ja nyt luku on 13,4 miljoonaa. Syitä lamaan ovat erityisesti Venäjän köyhimipiä alueita koskettanut liikekannallepano sekä väestön reaalitulojen lasku. Ihmiset kuluttavat vähemmän tavaroita ja palveluita, mistä kärsivät erityisesti yksityisviljelijät ja palvelualojen työntekijät. Epävarmuuden lisääntyminen saa ihmiset hakeutumaan virallisiin työsuhteisiin niiden tarjoaman sosiaaliturvan takia.

Rosstatin mukaan Venäjän työttömyysaste putosi viime vuonna historiallisen alhaalle 3,6 prosenttiin. Piilotyöttömyys voi kuitenkin olla lähes kolme kertaa suurempi. Virallisten tilastojen mukaan tämän vuoden alussa 4,2 miljoonaa venäläistä työskenteli osa-aikaisesti tai oli lomautettuna tai palkattomalla vapaalla.

Venäjän uutiset

maanantai 20. maaliskuuta 2023

Putin nimesi poliisin päätehtävät

Putin kehottaa poliisia keskittymään taisteluun "yhteiskunnan horjuttajia" vastaan, kertoo uutissivusto Agentstvo. Samalla on pehmennettävä suhtautumista talousrikollisiin länsimaiden pakotteista selviytymiseksi.

Venäjän sisäministeriön kollegion laajennetussa istunnossa puhunut Putin kehottaa poliisia keskittymään taisteluun "yhteiskunnan sisäistä horjuttamista" vastaan. Hänen mukaansa on tarpeen "ankarasti estää vihollisen ja sen agenttien yritykset järkyttää yhteiskuntaamme". Presidentin mielestä on tärkeää säilyttää venäläisen yhteiskunnan yhtenäisyys. Yhteiskunnan mielialojen horjuttaminen on hänen mukaansa "yksi vihollisen Venäjän-vastaisen toiminnan avainaloista".

Sisäministeriön toinen keskeinen työala on Putinin mukaan poliisin ja elinkeinoelämän välisen vuorovaikutuksen pehmentäminen. "Meidän on muutettava perusteellisesti työskentelytapoja taloudessa ja liike-elämässä. On tarpeen pikemminkin auttaa ihmisiä välttämään vääriä toimia ja lainrikkomuksia. Jos jotain rikkomuksia on tapahtunut, on autettava ihmisiä pääsemään ulos tilanteesta", sanoo presidentti. Hänen mukaansa kyse on ensi sijassa rehellisistä yrittäjistä.

Putin perustelee turvallisuusviranomaisten perhmeämpää lähestymistapaa "kollektiivisen lännen" toimilla, joka pyrkii hänen mukaansa tuhoamaan Venäjän talouden. Presidentti tunnustaa talouden ongelmat "keskipitkällä aikavälillä", mukaan lukien teknologia-alojen komponenttien saatavuus, irtautuminen kansainvälisestä kaupasta ja logistiikkavaikeudet. Se, että kansainväliset rajoitukset pakottavat venäläisyritykset "tekemään tilauksia maan sisällä", on presidentin mielestä "valtava plussa" taloudelle.

Putin on viime vuoden maaliskuusta lähtien puhunut toistuvasti "kansallispettureista", joiden varaan "länsi laskee". Helmikuussa pidetyssä turvallisuuspalvelu FSB:n kokouksessa hän kehotti turvallisuusviranomaisia taistelemaan niitä vastaan, jotka yrittävät "hajoittaa" Venäjän yhteiskunnan ja kutsui tällaisia ihmisiä "maamme saastaksi".

PS: Telegram-kanava 7x7 kertoo kazanilaisaktivistista, joka ehti jo osoittaa mieltään Putinin puheen johdosta. Hänen kyltissään lukee "Lopettakaa veneen keikuttaminen. Rottamme voi huonosti". Poliisi pidätti aktivistin, mutta hänet on jo päästetty vapaaksi. Ilmeisesti Putinin viesti ei ole vielä mennyt kaikille perille.

Venäjän uutiset

perjantai 10. maaliskuuta 2023

Venäjä jättää palkat maksamatta

Palkkarästit julkisten alojen työntekijöille kasvavat taas Venäjällä, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Syynä on valtion verotulojen väheneminen ja liittovaltion budjettiin Ukrainan sodan takia syntynyt aukko, joka lähentelee kuutta biljoonaa ruplaa.

Tilastokeskus Rosstatin mukaan julkisten alojen työntekijöille maksamatta jääneiden palkkojen määrä kasvoi helmikuussa 1400 %. Maaliskuun alussa palkkavelkoja oli yhteensä 152 miljoonaa ruplaa, kun tammikuussa luku oli 10 miljoonaa ja joulukuussa nolla. Saamatta jääneitä palkkoja on 18,9 tuhannella valtion työntekijällä. Kaikkiaan maksamattomia palkkoja oli Venäjällä helmikuussa 779 miljoonaa, mikä on vähemmän kuin viime vuoden lopussa.

Palkkarästeistä kärsivät varsinkin opettajat, joilla oli helmikuussa saamatta 162 miljoonaa ruplaa. Suurimman osan summasta ovat velkaa alirahoituksesta kärsivät alueiden budjetit. Viime vuonna Venäjän 85 alueesta 50:n budjettiin jäi yhteensä 446,8 miljardin ruplan aukko. Tulojen väheneminen koskee varsinkin pakotteista kärsiviä federaation subjekteja kuten Lipetskin, Tsheljabinskin ja Murmanskin alueita sekä Krasnojarskin aluepiiriä.

Pystyykö Moskova auttamaan alueita, jää nähtäväksi. Viime vuonna liittovaltion budjetin alijäämä oli 3,3 biljoonaa ruplaa, ja tämän vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana se kasvoi 2,6 biljoonaa. Samaan aikaan öljy- ja kaasutulot putosivat lähes puoleen ja raaka-aineiden vientitulot laskivat 75-80 %.

Venäjän uutiset

torstai 2. maaliskuuta 2023

Deripaska sanoo valtiokapitalismin epäonnistuneen

Oleg Deripaska sanoo Venäjän valtiokapitalismin epäonnistuneen, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Maan talouden resurssit ovat oligarkin mukaan loppumassa, eikä lisää rahaa ole tulossa.

Venäjän tärkeimpiin oligarkkeihin kuuluvan Oleg Deripaskan mukaan Kremlin kahden vuosikymmenen ajan rakentama valtiokapitalismin malli on lähellä romahdusta. Maan taloudellinen tilanne on "erittäin vaikea" ja tulee jatkumaan sellaisena ainakin vuoteen 2025 saakka.

Krasnojarskin talousfoorumissa puhuneen Deripaskan mukaan valtionkapitalismi ei johda mihinkään: "Olen kauhulla seurannut, miten resursseja on viime vuonna tuhlattu ilmeisesti täysin turhaan. Aiemmin luulin että kyseessä ovat miljardit, mutta nyt näen että summat lasketaan jo biljoonissa."

Deripaskan mielestä ajatus talouden alistamisesta valtion suunnitteluun ja valvontaan on tuomittu epäonistumaan. Sama koskee yritystä elää eristyksissä muusta maailmasta. "Ensi vuonna rahaa ei enää ole. Tarvitsemme ulkomaisia sijoittajia", sanoo oligarkki.

Länsimaiset yritykset ovat Deripaskan mukaan poistuneet Venäjältä "pitkäksi ajaksi". Suunnitelmiin laajentaa vientiä "ystävällismielisiin maihin" liittyy paljon vaikeuksia, koska pelin säännöt ovat niin erilaiset. Samaan aikaan Venäjällä tuhlataan valtavia summia väkivaltakoneiston ja byrokratian ylläpitoon. Tänä vuonna hallitus lisäsi puolella poliisin, kansalliskaartin ja turvallisuuspalvelujen menoja. Kun otetaan huomioon armeija, niin kolmasosa liittovaltion budjetista käytetään puolustukseen ja turvallisuuteen.

Deripaskan mielestä tämä on "valtava taakka taloudelle". Virkamiesten määrää pitäisi vähentää puoleen tai kolmasosaan ja lainvalvontaviranomaisten määrää "noin puoleen". Koneistoa on supistettava, jotta saataisiin enemmän vapaata kilpailua.

Deripaska on entinen Venäjän rikkain mies, joka kuului myös maailman kymmenen rikkaimman ihmisen joukkoon. Hänestä tuli yksi ensimmäisistä Yhdysvaltojen pakotteiden kohteista vuonna 2018, minkä jälkeen hän on menettänyt 1990-luvulla luomansa alumiini-imperiumin. Deripaskan omaisuus on nykyään Forbesin arvion mukaan 1,7 miljardia dollaria, mikä tekee hänestä Venäjän 50. rikkaimman liikemiehen.

Venäjän uutiset

keskiviikko 22. helmikuuta 2023

Venäjä salaa tilastojaan

Venäjän vallanpitäjät laajentavat tilastojen salaamista, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Duuma hyväksyi keskiviikkona lain, joka antaa hallitukselle oikeuden kieltää minkä tahansa tilastotietojen julkaiseminen.

Venäjällä tilastotiedot ovat tähän saakka olleet julkisia. Rajoituksia on voitu asettaa vain pankki-, liike-, vero- tai lääkärinsalaisuuksien julkaisemiselle. Nyt duuman hyväksymä laki mahdollistaa kaikkien valtion tilastokeskus Rosstatin tietojen salaamisen.

Aikaisemmin julkisina pidettyjä tilastotietoja on alettu salata Venäjän hyökkäyssodan alettua. Tulli lakkasi huhtikuussa julkaisemasta vienti- ja tuontitilastoja, ja sen jälkeen myös keskuspankki rajoitti ulkomaankauppaa sekä kulta- ja valuuttavarannon tilaa koskevien tietojen määrää. Energiaministeriön valvontakeskus on lopettanut öljyn tuotanto- ja vientilukujen julkaisemisen. Gazprom toimitti tietoja kaasun tuotannosta ja viennistä koko viime vuoden ajan, mutta salasi ne tammikuussa, kun kaasun vienti putosi alimmilleen sitten 1980-luvun.

Keskuspankin johtaja Elvira Nabiullina on esittänyt hallitukselle, että ainakin osa taloustilastoista määrättäisiin taas julkisiksi. Tilastojen epävarmuus ja läpinäkyvyyden puute vaikeuttaa Venäjän taloudellisen tilanteen arviointia ja aiheuttaa ongelmia myös järjestelmän sisällä oleville, todetaan keskupankissa.

Venäjän uutiset

tiistai 21. helmikuuta 2023

Rosstat järjesti Putinille "talousihmeen"

Venäjän tilastokeskus Rosstat järjesti Putinille "talousihmeen" päivää ennen presidentin puhetta, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Venäjän bruttokansantuote laski sen mukaan viime vuonna vain 2,1 %, mikä alittaa optimistisimmatkin ennusteet.

Länsimaiset pankit ennustivat Venäjän hyökkäyssodan ensimmäisinä kuukausina maan bruttokansantuotteen laskevan ennätysmäiset 8-12 %. Venäjän talouskehitysministeriön ennuste oli huhtikuussa -7,8 %, mutta myöhemmin arviota parannettiin -4,2 prosenttiin. Valtionvarainministeri Anton Siluanov arvioi joulukuussa BKT:n laskuksi 2,9 %, ja Putin ilmoitti tammikuussa, että Venäjän talous oli heikentynyt 2,5 %.

Rosstatin maanantaina ilmoittama luku on 0,4 prosenttiyksikköä parempi kuin presidentin ilmoittama tieto. Sitä voidaan verrata koronavuoteen 2020, jolloin Venäjän talous laski 2,7 %.

Venäjän talouden tilastot alkoivat parantua viime vuoden lopussa, jolloin useita indikaattoreita tarkistettiin jälkikäteen, sanoo Tsentrokredit-pankin ekonomisti Jevgeni Suvorov. Joulukuussa Rosstat arvioi esimerkiksi maatalouden kasvuksi 4,7 %, mutta "tarkennuksen" jälkeen luvuksi saatiin 10,4 %. Maataloussektorin viime vuoden lopputulos 10,2 % nosti BKT:tä 0,2-0,3 prosenttiyksikköä, arvioi Suvorov. 

Loka-marraskuussa Rosstat raportoi salaperäisestä "rakennusbuumista". Rakentamisen määrä oli sen mukaan noussut Venäjällä 8,7-9,6 %, vaikka asuntorakentaminen väheni. Suvorovin mukaan tilastokeskus oli ilmeisesti saanut tehtäväkseen kertoa enintään 2,5 prosentin laskusta, mutta se on onnistunut ylittämään suunnitelman.

Rakentaminen ja maatalous ovat Rosstatin mukaan tärkeimmät BKT:tä parantaneet toimialat. Voimakkaasti kasvoi myös turvallisuussektori (+4,1 %), joka käsittää armeijan ja Venäjän hyökkäyssodan takia kolmessa vuorossa toimivat asetehtaat. Laskua tapahtui eniten (-12,7 %) tukku- ja vähittäiskaupassa.

Rosstatin julkaisemat luvut ovat "hyvä tulos", mutta "se kaikki on jo mennyttä", sanoo sijoitusyhtiö Loko-Investin johtaja Dmitri Polevoi: "Oikeasti tärkeää on tulevaisuus, mutta syitä talouden elpymiseen on vähän." Polevoin mukaan Venäjän BKT jatkaa laskuaan vuonna 2023, ja lievimmässä skenaariossa se pienenee vielä 1-2 %.

Bloomberg Economics ennustaa Venäjälle asetettujen talouspakotteiden aiheuttavan vuoteen 2026 mennessä 190 miljardin dollarin menetykset. Venäjän keskuspankin entisen varapuheenjohtajan Oleg Vjuginin mukaan pakotteiden vaikutus on pitkäkestoinen, eikä prosessi ole vielä ohi: "Uusi pakotteita tulee yhä enemmän ja enemmän."

Venäjän uutiset

tiistai 3. tammikuuta 2023

Pietarista tulee Venäjän takapiha

Pietarin kaupunki on jäämässä Venäjän talouden periferiaksi, kertoo paikallinen talouslehti Delovoi Peterburg. Pietari Suuren avaama "ikkuna Eurooppaan" on sulkeutunut Venäjän hyökkäyssodan ja länsimaiden asettamien talouspakotteiden seurauksena.

Viime vuosi on muuttanut perusteellisesti Pietarin talousmaantieteellisen aseman, kirjoittaa lehden päätoimittaja Igor Pavlovski. Kaupunki on perustamisestaan lähtien toiminut eurooppalaisten aatteiden ja teknologian välittäjänä Venäjälle. Edes bolshevikkivallankumous ja Gorbatshovin perestroika eivät voineet tätä muuttaa, vuosien 1998, 2008 ja 2014 "kriiseistä" puhumattakaan.

Nyt tilanne on täysin toinen, vaikka monet eivät halua sitä tunnustaa. Pavlovskin mukaan rautaesirippu on laskeutunut pitkäksi aikaa Ukrainan sodan tuloksesta riippumatta. Pietarista on tullut ensimmäistä kertaa politiikan, kaupan, talouden, tieteen ja kulttuurin periferiaa. Se on muuttunut lännen etuvartiosta Venäjän "Kaukolänneksi".

Pavlovskin mielestä paluuta entiseen ei ole. Venäjän ja Euroopan unionin suhteiden kehitystä on vaikeaa ennustaa, mutta talouden yleislinjat ovat jo näkyvissä. Venäjä on siirtymässä osaksi Aasian talousblokkia, ja puheet Lissabonista Vladivostokiin ulottuvasta talousalueesta voidaan unohtaa. Maailmantalouden keskukseksi muodostuva Kaakkois-Aasia on maantieteellisesti hyvin kaukana Pietarista, josta tulee satamineen Kiinaan johtavien liikennekäytävien pussinperä.

Toimittajan hahmottelemat muut kehityslinjat eivät ole yhtään lohdullisempia. Pavlovskin mukaan palvelu- ja elämystalous siirtyvät taka-alalle, ja talouskehityksen veturiksi muodostuu teollisuus. Pietarin talouden tärkeimmäksi alaksi jää sotateollisuus, joka sekin siirrettäisiin mielellään kauemmaksi "vihollisen rajasta".

Pavlovskin mukaan Pietarin täytyy keksiä itsensä uudelleen, jos se ei halua olla vain "kaunis ja pölyinen vanha museo". Hän panee toivonsa uuteen teknologiaan ja sen osaajiin, mutta unohtaa mainita, että monet heistä ovat siirtyneet ulkomaille ja tuskin palaavat nykyisen kaltaiselle Venäjälle. Kaupungin viranomaiset eivät ole reagoineet rakennemuutokseen mitenkään ja he toivovat, että "kaikki ratkeaa itsestään".

Venäjän uutiset

maanantai 19. joulukuuta 2022

Venäjän osakemarkkinat oli vuoden huonoin

Venäjän osakemarkkinat eivät ole toipuneet maan hyökkäyssodan aiheuttamasta romahduksesta, kertoo verkkolehti The Moscow Times.

Venäläisyritysten dollarimääräinen yleisindeksi RTS on laskenut tänä vuonna 35 %, mikä on suurin pudotus sitten vuoden 2008 ja huonoin tulos Bloombergin seuraamien 92 globaalin yleisindeksin joukossa. Moskovan pörssin ruplaindeksi on laskenut 44 % pyyhkien pois kahdeksan biljoonan ruplan pääoman.

"Venäjän osakemarkkinoiden tilanne heijastaa talouden synkkiä näkymiä, joihin alkavat vaikuttaa länsimaiden pakotteet. Todennäköinen maailmanlaajuinen taantuma seuraavien muutaman vuosineljänneksen aikana ei lupaa mitään hyvää Venäjän öljylle, varsinkaan kun EU on päättänyt vähentää riippuvuuttaan venäläisistä raaka-aineista", sanoo InTouch Capital Marketsin analyytikko Petr Matys.

Vaikka Venäjän tilastokeskus arvio talouden laskun vain 2-3 prosentiksi ja hallitus lupaa talouden elpyvän muutaman vuoden kuluessa, suurimpien venäläisyritysten osakkeet makaavat pohjalla. Lukoil ja Gazprom, kaksi indeksien raskassarjalaista, ovat menettäneet tänä vuonna arvostaan 30 % ja 54 %. Sberbank, joka oli aikoinaan Euroopan suurin, mutta nykyään dollareista, euroista ja SWIFT-järjestelmästä erotettu paaria, on romahtanut 54 %.

Se, että markkinat eivät elvy, kertoo suurten institutionaalisten sijoittajien kysynnän puutteesta, sanoo ITI Capitalin strategi Iskander Lutsko. "Iso raha", jopa alkuperältään venäläinen, välttelee Moskovan pörssiä kuin spitaalista. 

Yksityisten sijoittajien virta jatkuu tästä huolimatta: heitä on jo 22,6 miljoonaa, mikä on 5 miljoonaa enemmän kuin vuoden alussa. Kaksi kolmasosaa tileistä on kuitenkin tyhjiä, ja 90 % ei käy kauppaa ollenkaan. Välittäjillä on 2,1 miljoonaa aktiivista asiakasta, arvio Venäjän keskuspankki marraskuussa.

Liikekannallepano on heikentänyt yksityissijoittajien osakekysyntää, sanoo Lutsko. Ulkomaille on muuttanut ainakin miljoona ihmistä, jotka ovat vieneet mukanaan 36 miljardia dollaria eli joka kolmannen venäläisellä valuuttatilillä säilytetyn dollarin.

Ensi vuosi ei lupaa mitään hyvää Venäjän osakemarkkinoille, varoittaa Matys. Ilman pakotteiden rajoittamaa uuden rahan virtaa ne tulevat jatkamaan taantumistaan.

Venäjän uutiset

keskiviikko 14. joulukuuta 2022

Joka kuudes yritys irtisanoo työntekijöitä

Joka kuudes venäläisyritys on aloittanut irtisanomiset liikevaihdon laskun ja muiden ongelmien takia, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Tieto käy ilmi HR-konsulttiyhtiö Ancorin tutkimuksesta.

Henkilöstöä vähentäneistä yrityksistä lähes puolet on irtisanonut 10-30 % työntekijöistään, ja joka seitsemäs yritys on erottanut puolet henkilökunnastaan. Irtisanomisia on eniten kulutustavaroiden, vähittäiskaupan, hotelli- ja ravintola-alan, lääketieteen ja farmasian piirissä.

Eniten ovat irtisanoneet Venäjän markkinoilta poistuneet kansainväliset yritykset. Vähittäiskaupassa toimintansa on lopettanut 80 % ulkomaisista brandeista ja autoteollisuudessa sotaa edeltäneistä 20 tehtaasta toimii vain kaksi.

Eräillä aloilla on kuitenkin puutetta työvoimasta. Erityisen akuutti pula on liikekannallepanon takia ulkomaille muuttaneista IT-asiantuntijoista sekä insinööri- ja teknisen koulutuksen omaavista ammattilaisista. Virallisten tilastojen mukaan Venäjän työttömyysaste oli syyskuussa vain 3,8 %. Tämä johtuu maan heikosta demografisesta tilanteesta, toteaa Alfa-pankin pääekonomisti Natalija Orlova. 

Venäjä menettää väestöään paitsi luonnollisista syistä myös muuttoaallon takia, joka on vienyt maasta ainakin miljoona ihmistä. Orlovan mukaan ulkomaille on muuttanut noin 1,5 % Venäjän työvoimasta. Talouskehitysministeriön mukaan työvoima väheni pelkästään syyskuussa 600 000 henkilöllä.

Asiantuntijoiden mukaan Venäjän työttömyysaste jatkaa ensi vuonna laskuaan, eikä lähitulevaisuudessa ole odotettavissa joukkoirtisanomisten aaltoa. Pitkän tähtäimen ennusteissa ei heidän mielestään ole järkeä, sillä liiketoiminnan suunnitteluhorisontti on nyt korkeintaan yksi vuosineljännes, ja geopoliittisista syistä tilanne voi kääntyä täysin päälaelleen.

Venäjän uutiset

tiistai 6. joulukuuta 2022

Venäjän alueiden verotulot ovat romahtaneet

Venäjän alueet lähestyvät vähitellen budjettikriisiä, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Niiden tärkein tulonlähde, suuryritysten voitoistaan maksama vero, on romahtanut.

Yritysvero toi viime vuonna alueille 4,5 biljoonaa ruplaa eli kolmanneksen niiden omista tuloista. Tämän vuoden lokakuussa yritysveron määrä laski 40 % viimevuotisesta, arvioivat auditointi- ja kosulttiverkosto FinExpertizan asiantuntijat. Muut verotulot osoittavat pientä kasvua, mutta se ei riitä kattamaan menetystä. Tämän seurauksena alueiden kokonaistulot laskivat lokakuussa vuositasolla 6,6 % eli 1,3 biljoonaan ruplaan.

Eräillä alueilla verotulojen lasku on katastrofaalinen. Murmanskin alueella budjettitulot romahtivat lokakuussa 66,7 %, Krasnojarskin aluepiirissä 61,2 %, Hakassiassa 56,7 %, Tshukotkan autonomisessa piirikunnassa 53,2 %, Dagestanissa 49,7 %, Lipetskin alueella 42,5 %, Kurskin alueella 39,6 %, Tjumenin alueella 34,1 %, Vologdan alueella 31,5 % ja Kemerovon alueella 31,4 %.

Yritysverotulojen voimakas lasku johtuu FinExpertizan mukaan etupäässä "yritysten voittojen pienentymisestä taloudellisen toimeliaisuuden hidastuessa sekä ulkomaisen ja kotimaisen kysynnän vähentyessä". Alueiden tulojen kymmenen kuukauden kumulatiivinen kokonaissumma ylittää viimevuotisen 14,9 %, mutta ero on kaventumassa, ja se on muodostunut etupäässä vuoden ensimmäisen puoliskon öljy- ja kaasutuloista. Lokakuun luvut heijastavat käytännössä syyskuun ja aikaisemman periodin verokertymiä.

Tilanteen seurauksena alueista tulee entistä riippuvaisempia Venäjän hallituksesta. Kolmannella vuosineljänneksellä joka neljäs alue kärsi budjettivajeesta, ja eräillä alueilla luvut ovat kriittisiä. Esimerkiksi Tshetshenia käytti 38 % enemmän rahaa kuin keräsi veroja, Tuvan tasavalta 34 %, Dagestan 29 %, Magadanin alue 27 % ja Belgorodin alue 17 %. Ensi vuonna alueiden verotulojen kasvun odotetaan laskevan lähelle nollaa, ja inflaatio huomioon ottaen ne tulevat supistumaan.

Venäjän uutiset

tiistai 22. marraskuuta 2022

Kreml kieltää puhumasta ulkomaille paenneista

Venäjän propagandavälineitä on kielletty kertomasta ulkomaille muuttaneista venäläisistä, kertoo verkkolehti The Moscow News. Kielto koskee myös ulkomaille siirtyneitä yrityksiä sekä konsulttipalvelujen mainontaa.

Verkkolehden lähteiden mukaan mainostajia on kielletty tarjoamasta entisiin neuvostotasavaltoihin tai Lähi-Itään siirtyville yrityksille ja henkilöille suunnatuja palveluja. Uutistoimistot ja valtion media eivät saa kertoa IT-ammattilaisten joukkopaosta tai siitä, että pankkiirit Oleg Tinkov ja Nikolai Storonski ovat luopuneet Venäjän kansalaisuudesta.

Epävirallisten tietojen mukaan Venäjältä on lähtenyt seitsemästäsadastatuhannesta miljoonaan ihmistä sen jälkeen, kun presidentti Putin julisti yleisen liikekannallepanon. Talousministeriön tilaston mukaan pelkästään syyskuussa Venäjän työvoima supistui 600 tuhannella henkilöllä.

Venäjän on menettänyt yli 23 % huippuohjelmoijistaan. Valtiolliset ja yksityiset klinikat kertovat lääkärien joukkopaosta. Yritysjohtajien keskuudessa suoritetun kyselyn mukaan maassa vallitsee ennennäkemätön työvoimapula.

Venäjän uutiset

sunnuntai 30. lokakuuta 2022

Venäjä menettää asemansa johtavana energianviejänä

Venäjän fossiilisten polttoaineiden vienti ei enää koskaan palaa vuoden 2021 tasolle, kerrotaan Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n World Energy Outlook -raportissa. Hyökkäys Ukrainaan on johtanut maailman energiakaupan uudelleenjärjestelyyn, joka heikentää merkittävästi Venäjän asemaa energianviejänä.

IEA:n aikaisemmissa skenaarioissa Venäjän merkityksen Euroopan energiantuottajana uskottiin asteittain vähenevän, mutta nyt muutos on tapahtunut nopeammin kuin kukaan olisi uskonut. Venäjän vienti suuntautuu jatkossa enemmän Aasiaan, mutta se ei pysty löytämään markkinoita kaikelle aiemmin Eurooppaan viedylle energialle. Erityisen haastavaa tulee olemaan maakaasun vienti Kiinaan, jossa kysynnän vuosittainen kasvu hidastuu vuoteen 2030 mennessä 12 prosentista kahteen prosenttiin.

Tämän seurauksena Venäjän päivittäinen öljyntuotanto on vuonna 2025 kaksi miljoonaa tynnyriä pienempi kuin vuonna 2021. Kaasun tuotanto laskee 200 miljardia kuutiometriä. Pidemmän aikavälin näkymiä heikentää kysynnän epävarmuus sekä kansainvälisen pääoman ja teknologian rajoitettu saatavuus öljy- ja kaasukenttien sekä LNG-hankkeiden kehittämiseen. Venäjän osuus kansainvälisestä öljyn ja kaasun kaupasta putoaa raportin mukaan vuoteen 2030 mennessä puoleen entisestä. 

Yksi Venäjän hyökkäyssodan seurauksista on maakaasun kysynnän kasvun pysähtyminen. Energiamarkkinat ja energiapolitiikka ovat muuttuneet useiden vuosikymmenien ajaksi. Taloudelliset perusteet puhtaiden energiaratkaisujen löytämiseksi ovat entistä vahvempia, samoin kuin energian toimitusvarmuudesta huolehtiminen. IEA:n arvion mukaan ilmasto- ja taloussyiden yhteen sovittaminen vie energia-alan kehitystä kohti parempaa tulevaisuutta.

Venäjän uutiset

sunnuntai 23. lokakuuta 2022

Satamien pahimmat ennusteet toteutuvat

Venäjän Itämeren satamien konttiliikenteen pahimmat odotukset käyvät toteen, kertoo talouslehti Delovoi Peterburg. Kuljetusten määrä laski kolmannella vuosineljänneksellä 85,7 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Arvion ovat esittäneet uutistoimisto Port News ja Luonnollisten monopolien tutkimusinstituutti.

Itämeren satamat käsittelivät viime vuoden kolmannella neljänneksellä noin 616 000 konttia. Tänä vuonna määrä on laskenut alle 90 tuhanteen. Global Ports -konsernin terminaaleissa Pietarissa ja Laukaansuussa laskua on kolmannella vuosineljänneksellä lähes 95 %. Muut toimijat eivät ole julkistaneet lukujaan, mutta niillä tuskin menee yhtään paremmin.

Vuonna 2021 Itämeren satamat käsittelivät 2,07 miljoonaa konttia. Tänä vuonna niiden määrä voi vähentyä yli 1,8 miljoonalla. Venäjälle asetettujen pakotteiden säilyessä ja logistiikan suuntautuessa kohti itää tilanne huonontuu entisestään. Pientä helpotusta odotetaan Koillisväylää kehittävältä Rosatomilta, joka on lisännyt omistustaan huolintayrityksissä.

Venäjän uutiset

tiistai 18. lokakuuta 2022

Todellinen inflaatio on lähes 50 prosenttia

Venäjän tilastokeskuksen tiedot inflaation hidastumisesta eivät kestä vertailua todellisen hintojen nousun kanssa, kertoo verkkolehti The Moscow News. Tämä käy ilmi tutkimuslaitos Romirin tekemästä päivittäistavaroiden hintavertailusta.

Romirin tutkimuksen mukaan kuluttajien todellisuudessa ostamien päivittäistavaroiden hinnat olivat syyskuun lopussa 48 % korkeammalla kuin samaan aikaan viime vuonna. Virallinen kuluttajaindeksi on noussut 13,7 % ja elintarvikkeiden hinnat 14,2 %.

Päivittäistavaroiden hinnat nousivat eniten toukokuussa, jolloin niiden indeksi oli 66 % korkeampi kuin viime vuonna. Hinnat ovat sen jälkeen laskeneet sekä Romirin että valtion tilastokeskuksen mukaan. 

Keskuspankin teettämän toisen tutkimuksen mukaan venäläiset arvioivat inflaation 1,5 kertaa korkeammaksi kuin tilastokeskus. Tutkimuslaitos FOM:n kuukausittaisen kyselyn mukaan kansalaiset arvioivat inflaation olleen syyskuussa 21,5 %. Yli neljännes kyselyn vastaajista arvioi hintojen nousun ylittävän 30 % ja kolmasosa toteaa toimeentulonsa heikentyneen.

Venäjän keskuspankki ennustaa inflaation hidastuvan tämän vuoden 11-13 prosentista 5-7 prosenttiin vuonna 2023 ja 4 prosenttiin vuonna 2024. Talouskehitysministeriö odottaa tälle vuodelle 12,4 prosentin inflaatiota.

Venäjän uutiset

tiistai 11. lokakuuta 2022

Miljardöörit jättävät uppoavan laivan

Miljardööri Juri Milner ja hänen perheensä ovat luopuneet Venäjän kansalaisuudesta, kertoo uutissivusto Meduza. Milner muutti perheineen Venäjältä Krimin miehityksen jälkeen vuonna 2014, ja tänä kesänä he ovat virallisesti luopuneet kansalaisuudesta.

Forbes arvioi tänä vuonna Juri Milnerin omaisuudeksi 7,3 miljardia dollaria. Hän oli lehden mukaan 15. rikkain venäläinen. Liikemies sai Israelin kansalaisuuden vuonna 1999. Myöhemmin hän on muuttanut Yhdysvaltoihin.

Aikaisemmin tänä vuonna Venäjän kansalaisuudesta ovat luopuneet muun muassa V kontakten ja Telegramin perustaja Pavel Durov sekä miljardöörit Ruben Vardanjan ja Timur Turlov.

Venäjän uutiset

perjantai 7. lokakuuta 2022

Sotaa rahoitetaan leikkaamalla taloudesta ja terveydenhuollosta

Venäjä leikkaa terveydenhuollosta ja talouden kehittämisestä rahoittaakseen hyökkäyssotaansa Ukrainassa, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Liittovaltion ensi vuoden budjetissa taloudesta leikataan 20 % ja terveydenhuollon menoista 4 % kuluvaan vuoteen verrattuna.

Talouden alalla säästökohteita ovat "teollisuuden kehittäminen ja sen kilpailukyvyn lisääminen" (-30 %), innovaatiotalous (-18 %), lääketeollisuus (-29 %), ydinenergia (-27 %), tienrakennus (-26 %), maatalouden tuet (-8 %) ja asuntorakentaminen (-9 %). Samaan aikaan lisätään pakotteiden kohteeksi joutuneiden lentokone-, laivanrakennus- ja radioelektroniikkateollisuuden rahoitusta.

Terveydenhuollon kehittämisestä leikataan lähes 5 %, infrastruktuurin kehittämisestä 22 %, sydän- ja verisuonitautien vähentämisestä lähes kolmasosa ja syöpäsairauksien hoidosta 19 %. Perusterveydenhuollon modernisointi menettää 10 % rahoituksestaan.

Taloudesta ja terveydenhuollosta aiotaan ensi vuonna säästää yhteensä 867 miljardia ruplaa, mikä on noin puolet armeijan ja turvallisuuskoneiston lisärahoituksesta. Puolustusbudjetti, jota on tänä vuonna lisätty jo 1,2 biljoonaa ruplaa, kasvaa ensi vuonna 293 miljardilla 4,981 biljoonaan ruplaan. Turvallisuuselinten rahoitus lisääntyy 50 prosentilla 4,417 biljoonaan ruplaan.

Venäjän federaation budjettimenot ovat ensi vuonna 29,055 biljoonaan ruplaa. Budjetin alijäämä on 2,925 biljoonaa eli 10 prosenttia.

Venäjän uutiset

maanantai 26. syyskuuta 2022

Moskovan pörssi romahti taas

Venäjän markkinaviikko alkoi osakkeiden ja valtion velkapaperien kurssien rajulla laskulla, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Moskovan pörssin indeksi laski lähes 12 prosenttia 1841,4 pisteeseen, alimmilleen sitten Venäjän hyökkäyssodan alkamisen.

Putinin liikekannallepanokäskyn jälkeen Moskovan pörssin indeksi on laskenut 23 % ja menettänyt arvostaan lähes kolme biljoonaa ruplaa. Tänään suurimpia laskijoita olivat kaivosyhtiö Metshel, öljy- ja kaasuyhtiöt, Aeroflot, Sberbank ja VTB-pankki. Monet osakkeeet saavuttivat pörssin asettaman pudotusrajan. Venäjän valtionlainan obligaatioiden kurssia mittaava RGBI-indeksi putosi 2,6 %, mikä on eniten sitten kaupankäynnin käynnistyttyä uudelleen 21. maaliskuuta.

Pörssiromahdukseen vaikuttavat odotukset Venäjän hyökkäyssodan laajenemisesta ja lännen uusista pakotteista pankkisektorille, teknologian vientiin, timanttikauppaan ja kiinteistöjen myyntiin venäläisille. Tämänpäiväisen kurssilaskun välittömänä syynä mainitaan Venäjän rajojen sulkeminen liikekannallepanon jälkeen. Pitemmällä aikavälillä vaarana on, että nykyisen kaltaiset osakemarkkinat lakkaavat kokonaan olemasta, varoittaa asiantuntija.

PS: Loppujen lopuksi osakekurssit laskivat maanantaina 7,49 % 1933 pisteeseen ja valtion obligaatiot 2,16 %. Päivän loppusaldo ei ole ollut viiteen vuoteen alle 2000 pisteen, kertoo Kommersant.

Venäjän uutiset

tiistai 20. syyskuuta 2022

Moskovan pörssi romahti yli 10 prosenttia

Moskovan pörssin indeksi laski iltapäivällä alle 2200 pisteen, kertovat talouslehdet Kommersant ja RBK. Eiliseen verrattuna laskua oli yli 10 prosenttia. Pudotus oli rajuin sitten Venäjän hyökkäyssodan alkamisen. Eniten laskivat öljy- ja kaasuyhtiöiden osakkeet: Gazprom -17,5 %, Novatek -15 %, Lukoil -14,8 %, Gazprom neft -12,71 % ja Rosneft -12 %. 

Romahduksen syynä ovat Ukrainaan kuuluvien Luhanskin, Donetskin ja H'ersonin alueiden miehityshallintojen ilmoitukset tälle ja ensi viikolle suunnitelluista "kansanäänestyksistä", joissa on tarkoitus "päättää" alueiden liittymisestä Venäjään. "Kansanäänestystä" on esitetty myös Zaporizhzhjan alueella. Päätösten uskotaan johtavan sodan kiihtymiseen ja uusiin talouspakotteisiin.

RBK mainitsee yhtenä syynä myös Kommersantin julkaisemat tiedot hallituksen suunnitelmasta nostaa raaka-aineviejien verotusta. Vientitullien ja raaka-aineveron avulla valtiolle aiotaan kerätä ensi vuonna ylimääräiset 1,4 biljoonaa ruplaa. Suurin osa tuloista aiotaan saada nostamalla maakaasun vientitullia.

PS: Lopullinen pudotus päivän aikana oli ennätykselliset 8,84 %. Suuriin putoajiin liittyivät kaivosyhtiö Polymetal (-12,3 %), nettikauppa Ozon (-11,4 %), öljy- ja kaasuyhtiö Surgutneftegaz (-10,8 %) ja Yandex (-10,8 %).

Venäjän uutiset

lauantai 17. syyskuuta 2022

Kun kirjaimet ilmaisevat ajatuksia

Venäläinen elintarvike- ja makeisvalmistaja KDV Group on muuttanut O'zera-tavaramerkkinsä kirjoitusasua, kertoo siperialainen uutissivusto NGS.ru. Aikaisemmin kokonaan latinalaisin aakkosin kirjoitetussa nimessä Z-kirjain on vaihdettu kyrillistä З:tä tai latinalaista kursiivikirjainta muistuttavaan merkkiin. Muutos on tehty elokuun loppupuolella.

Latinalaisesta Z-kirjaimesta on tullut Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan symboli. Sitä käyttävät viranomaisten lisäksi sotaa tukevat kansalaiset ja yksittäiset liikeyritykset. Venäjän ulkopuolella muun muassa Samsung on luopunut Z-kirjaimesta puhelinmallinsa nimessä.

Latinalainen kirjaimisto ja vieraskieliset nimet ovat yhä "seksikkäitä" isänmaallisuudestaan juopuneella Venäjällä. Joistakin kirjaimista aiheutuu kuitenkin jo taloudellisia mainehaittoja, kuten eräs uutisen kommentoijista toteaa:

"Henkilökohtaisesti en osta yhtään tuotetta, jonka pakkaukseen on demonstratiivisesti piirretty Z-kirjain. En käy kaupoissa ja kahviloissa, joihin on ripustettu Z. Näiden tavaroiden ja laitosten omistajien tietämättömyyden ja haluttomuuden ajatella pitäisi aiheuttaa heille hankaluuksia, myös aineellisia."

Latinalaisin aakkosin kirjoitetussa O'zera-tavaramerkissä ei alun perinkään ollut kysymys "zwastikasta", joten kirjainmuutos on tulkittava poliittiseksi mielenilmaisuksi. Näin ilmaistaan ajatuksia maassa, jossa ei ole sananvapautta, huomauttaa Venäjän uutiset.

tiistai 13. syyskuuta 2022

Venäjällä ei riitä mustetta elintarvikkeiden tuoteselosteisiin

Venäjän standardivirasto Rosstandart haluaa pienentää ja lyhentää elintarvikkeiden tuoteselosteita painomuste- ja pakkaustarvikepulan takia, kertoo talouslehti RBK. Poistettavaksi ehdotetaan muun muassa merkintöjä tuotteen valmistuspaikasta sekä valmistuspäivämäärän ja viimeisen käyttöpäivän sijainnista pakkauksessa.

Aloitteen "tarpeettomien tietojen" poistamisesta ovat tehneet elintarvikkeiden valmistajat. Syynä on Venäjän hyökkäyssodan takia asetetuista pakotteista johtuva pula pakkausmateriaaleista ja painomusteesta. Asiaa on käsitelty Venäjän hallituksessa ja virastoissa, mutta lopullinen ehdotus ei vielä ole valmis. Muutoksiin tarvitaan hyväksyntä myös Euraasian talousliitolta, johon kuuluvat Venäjän lisäksi Armenia, Kazakstan, Kirgisia ja Valko-Venäjä.

Rosstandartin mukaan tuoteselosteita voidaan lyhentää myös pakkauksiin painettavan QR-koodin avulla. Kuluttajajärjestön mielestä on järkevämpää vähentää pakkausten kuvitusta ja värejä, kuten monet valmistajat ovat jo tehneetkin.

Venäjän uutiset