Viime vuosi on muuttanut perusteellisesti Pietarin talousmaantieteellisen aseman, kirjoittaa lehden päätoimittaja Igor Pavlovski. Kaupunki on perustamisestaan lähtien toiminut eurooppalaisten aatteiden ja teknologian välittäjänä Venäjälle. Edes bolshevikkivallankumous ja Gorbatshovin perestroika eivät voineet tätä muuttaa, vuosien 1998, 2008 ja 2014 "kriiseistä" puhumattakaan.
Nyt tilanne on täysin toinen, vaikka monet eivät halua sitä tunnustaa. Pavlovskin mukaan rautaesirippu on laskeutunut pitkäksi aikaa Ukrainan sodan tuloksesta riippumatta. Pietarista on tullut ensimmäistä kertaa politiikan, kaupan, talouden, tieteen ja kulttuurin periferiaa. Se on muuttunut lännen etuvartiosta Venäjän "Kaukolänneksi".
Pavlovskin mielestä paluuta entiseen ei ole. Venäjän ja Euroopan unionin suhteiden kehitystä on vaikeaa ennustaa, mutta talouden yleislinjat ovat jo näkyvissä. Venäjä on siirtymässä osaksi Aasian talousblokkia, ja puheet Lissabonista Vladivostokiin ulottuvasta talousalueesta voidaan unohtaa. Maailmantalouden keskukseksi muodostuva Kaakkois-Aasia on maantieteellisesti hyvin kaukana Pietarista, josta tulee satamineen Kiinaan johtavien liikennekäytävien pussinperä.
Toimittajan hahmottelemat muut kehityslinjat eivät ole yhtään lohdullisempia. Pavlovskin mukaan palvelu- ja elämystalous siirtyvät taka-alalle, ja talouskehityksen veturiksi muodostuu teollisuus. Pietarin talouden tärkeimmäksi alaksi jää sotateollisuus, joka sekin siirrettäisiin mielellään kauemmaksi "vihollisen rajasta".
Pavlovskin mukaan Pietarin täytyy keksiä itsensä uudelleen, jos se ei halua olla vain "kaunis ja pölyinen vanha museo". Hän panee toivonsa uuteen teknologiaan ja sen osaajiin, mutta unohtaa mainita, että monet heistä ovat siirtyneet ulkomaille ja tuskin palaavat nykyisen kaltaiselle Venäjälle. Kaupungin viranomaiset eivät ole reagoineet rakennemuutokseen mitenkään ja he toivovat, että "kaikki ratkeaa itsestään".
Venäjän uutiset
