Sensuurivirasto otti käyttöön uuden valvontaohjelman

Venäjän sensuurivirasto Roskomnadzor on ottanut käyttöön uuden valvontaohjelman, kertoo verkkolehti The Insider. Okulus-niminen järjestelmä etsii "kiellettyä" sisältöä Internetissä olevista valokuvista ja videoista. Aiemmin viraston työntekijät ovat tehneet työn käsin.

Ohjelman kehittäjän mukaan Okulus on jo aloittanut "lainrikkomusten" etsimisen Internetistä, ja "se suorittaa sille annetut tehtävät täysimääräisesti". Ohjelma tunnistaa "kielletyt" kuvat ja symbolit, kohtaukset ja toiminnot ja pystyy analysoimaan valokuvien ja videoiden tekstejä. Se havaitsee automaattisesti "ekstremistiset aiheet, kehotukset laittomiin joukkokokouksiin, huumeita kannattavan sisällön, HLBT-propagandan jne."

Talouslehti Vedomosti kertoo, että ohjelman kehittely alkoi vuonna 2021. Sen suunnitteluun myönnettiin aluksi 15 miljoonaa ja myöhemmin 57,7 miljoonaa ruplaa. Internetin valvontajärjestelmän arvioidaan maksavan kokonaisuudessaan noin 1,5 miljardia ruplaa eli reilut 19 miljoonaa euroa.

Vuonna 2019 Venäjällä estettiin useita satoja Internet-aineistoja, vuonna 2020 noin 1500 ja vuonna 2021 noin 7000. Viime vuonna poistettiin tai estettiin yli 100 000 "vääriä tietoja" sisältävää materiaalia. Valvontajärjestelmän kehittäjän mukaan "Venäjän-vastaisten lähteiden käytetyimpiä työkaluja on visuaalinen sisältö, joka pystyy tekemään suuremman vaikutuksen käyttäjien tunteisiin".

Venäjän uutiset

Duuman jäsen ehdottaa näyttelijän poistamista elokuvasta

Duuman jäsen ehdottaa näyttelijä Barbara Brylskan poistamista elokuvasta tekoälyn avulla, kertoo talouslehti Vedomosti. Brylskan (kuvassa) mukaan Venäjä ei ole Sovremennik-teatterista erotetun Lija Ahedzhakovan arvoinen ja kehottaa tätä muuttamaan ulkomaille.

Eldar Rjazanovin komediaelokuva Kohtalon ivaa on olennainen osa venäläisten uudenvuoden viettoa. Sen pääosissa nähdään Andrei Mjagkov ja puolalainen Barbara Brylska. Sivuosassa esiintyy kaikkien tuntema Lija Ahedzhakova, joka erotettiin tällä viikolla sodanvastaisten mielipiteidensä takia Sovremennik-teatterista. Ahedzhakovan mukaan erottamiskäsky tuli Moskovan kaupungin kulttuuriosastolta.

Barbara Brylska on kommentoinut Sovremennikissa koko elämänsä ajan työskennelleen Ahedzhakovan erottamista sanomalla, että "tällainen isänmaa ei ole hänen arvoisensa". Brylska kehottaa näyttelijää muuttamaan pois Venäjältä, sillä "he eivät anna hänen elää, nämä kommunistit, Jumalan kiroamat ihmiset".

Yhtenäinen Venäjä -puoluetta duumassa edustava Olga Zanko kehottaa poistamaan Barbara Brylskan Kohtalon ivasta tekoälyn avulla. Hänen mukaansa unohdus on näyttelijälle kaikkein kauhein rangaistus. "Maamme on lahjoittanut hänelle menestyksen, mutta voimme myös helposti pyyhkiä pois tämän näyttelijän Kohtalon ivasta." Zanko on postannut Telegram-kanavalleen katkelman elokuvasta, jossa Brylska on korvattu hänen puheosansa äänittäneellä Valentina Talyzinalla.

Venäjän uutiset

Zoom irtisanoo venäläiset asiakkaansa

Amerikkalainen videoneuvottelupalvelu Zoom irtisanoo venäläiset ohjelmistonsa käyttölisenssejä ostaneet asiakkaansa ja sulkee mahdollisuuden ostaa uusia lisenssejä, kertoo valtion uutistoimisto Tass. Talouslehti Vedomostin mukaan ongelmaan ovat törmänneet useat venäläiset korkeakoulut.

Vedomostin (maksullinen artikkeli) mukaan Zoomin käyttölisenssejä ovat ostaneet ainakin Venäjän valtion oikeusyliopisto, sosiaaliyliopisto ja Orenburgin lääketieteellinen yliopisto. Lehden haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että Zoom saattaa vetäytyä kokonaan Venäjältä.

Venäjän uutiset

Venäjä lisää turvallisuuselinten rahoitusta 50 prosenttia

Venäjän hallitus lisää ennätysmäisesti poliisin, kansalliskaartin ja muiden turvallisuuselinten rahoitusta, kertoo verkkolehti The Moscow Times viitaten talouslehti Vedomostiin. Vuonna 2023 "kansalliseen turvallisuuteen ja lainvalvontaan" käytetään 4,2 biljoonaa ruplaa. Tavoitteena on varmistaa hallinnon vakaus sekä estää sodan ja elintason laskun vastaiset protestit.

Venäjän sisäministeriön, kansalliskaartin, turvallisuuspalvelujen, tutkintakomitean, syyttäjänviraston ja vankeinhoitolaitoksen kulut nousevat ensi vuoden budjetissa 50 %. Lisäys on suurin sitten saatavissa olevien tilastojen alkamisen vuonna 2006. Edellinen kasvuennätys tehtiin vuonna 2012, jolloin turvallisuusmenoja nostettiin mielenosoitusten takia 46 %.

Armeijaan, poliisiin ja muihin "voimavirastoihin" käytetään ensi vuonna yhteensä 8,8 biljoonaa ruplaa, mikä on kolmasosa Venäjän budjetista. Vuonna 2024 summa kasvaa 9,3 biljoonaan. Valtionvarainministeriön mukaan huomattavia summia menee "ystävällismielisten alueiden jälleenrakentamiseen ja kansallisen turvallisuuden vahvistamiseen".

"Voimaväen" rahoituksen lisääminen ei tule yllätyksenä. "Tehdessään valinnan vakauden ja vallankumouksen välillä kansa valitsi luonnollisesti vakauden. Valitessaan joko sodan tai vallankumouksen se saattaa hyvinkin pitää vallankumousta parempana", sanoo politologi Abbas Galljamov.

Liikekannallepanon ensimmäisen päivän mielenosoitukset olivat vain lämmittelyä, uskoo politologi. Kansalaisten enemmistö tarvitsee aikaa poliittisen päätöksen tekemiseen. Heidän on ymmärrettävä, että liikekannallepano ei ole vain television abstraktio. Pian he alkavat itse saada kutsuja armeijaan, ja heidän ystävänsä ja sukulaisensa palaavat Venäjälle ruumisarkuissa.

Suurimmat protestit ovat vasta edessä, arvelee Galljamov. "Ne voidaan tukahduttaa vain epäinhimillisen julmuuden avulla, mutta tämä julmuus tuhoaa Putinin legitimiteetin jäännökset. Toistaiseksi presidentillä on kannatusta, ja vähintään kolmannes äänestäjistä on häntä kohtaan täysin lojaali. Puolen vuoden kuluttua tämä ryhmä kutistuu kolmasosaan ellei enemmänkin", sanoo politologi.

Venäjän uutiset

Venäjän "isänmaalliset" koululaiset haluavat muuttaa ulkomaille

Venäjän keski- ja yläkoululaisista 68 % pitää itseään isänmaallisina. Samaan aikaan 46 % heistä haluaa muuttaa ulkomaille, kertoo verkkolehti The Moscow Times talouslehti Vedomostiin viitaten. Tiedot perustuvat Venäjän koulutusakatemian lasten, perheen ja kasvatuksen instituutin tekemään kyselytutkimukseen.

Isänmaallisten koululaisten osuus on tutkimuksen tekijöiden mukaan kasvanut 11 % viime vuodesta, vaikka viime vuonna instituutti ilmoitti, että heitä oli 76 %. Vähiten patriootteja on ammattikouluissa ja sisäoppilaitoksissa. Sotilaskasvatusta antavissa kouluissa ja luokilla isänmaallisuuden aste ei poikkea muista kouluista. Aikuisten keskuudessa isänmaallisia on toisen tutkimuksen mukaan jopa 85 %.

Venäjän opetusministeriö riensi uutisen jälkeen kumoamaan tiedon koululaisten muuttohalukkuudesta, ja instituutin sivuilla tutkimus julistettiin "väärennökseksi". Ilmeisesti samasta tutkimuksesta raportoitiin kuitenkin jo heinäkuussa, jolloin kerrottiin, että 11 % koululaisista haluaa muuttaa pysyvästi ulkomaille. Tutkimuksen johtopäätöksissä todettiin tuolloin, että nuorten "sanat perinteisistä henkisistä ja moraalisista arvoista ovat luonteeltaan enemmän deklaratiivisia kuin heijastavat todellista tilannetta. Käsite 'perinteiset arvot' on monille eräänlainen puheenparsi eikä todellinen elämänasenne."

Venäjän uutisille jää epäselväksi, ovatko koulutusakatemian tutkimukset kokonaan väärennöksiä vai vaihtelevatko vain niiden tulokset?