Suojärvi kunnallistaa vesilaitoksensa

Suojärvi (kuvassa) yrittää ratkaista vesiongelmansa kunnallistamalla yksityistetyn vesilaitoksen, kertoo Karjalan tasavallan uutissivusto Respublika. Kaupungin asukkaat ovat jo pitkään kärsineet jatkuvista vedenjakelun katkoksista ja vesijohtoveden huonosta laadusta.

Suojärven piirioikeus päätti perjantaina kumota sopimuksen kaupungin vesilaitoksen yksityistämisestä ja siirtää sen takaisin kunnan omaisuudeksi. Kunnallispiirin hallinnon mukaan vedenottamon ja vesijohtoverkon omistajat eivät ole huolehtineet niiden kunnosta, minkä takia kaupunkilaiset ovat saaneet "epäasianmukaista" palvelua.

Kaupungin vesilaitos yksityistettiin vuonna 2012 paikallisen kunnallispalveluyrityksen tehtyä konkurssin. Vedenottamolla ja vesijohtoverkossa on sen jälkeen tapahtunut kunnan laskujen mukaan noin tuhat onnettomuutta. 

Suojärveläiset jäivät kokonaan vaille vesijohtovettä maaliskuun lopussa, ja korjauksen jälkeen putket hajosivat heti neljästä eri kohdasta. Kunnanjohtajan mukaan jatkuvat korjaukset ja huoltotyöt eivät ole johtaneet toivottuun tulokseen, vaan vedenottamon kulunut kalusto on uusittava kokonaan.

Kaupunkilaisten mukaan ongelmana ei ole vain vesijohtoverkon heikko paine tai sen puuttuminen, vaan myös veden paha maku ja ruskea väri. Piirioikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen, ja se tuskin ratkaisee ongelman ydintä. Suojärveläiset kärsivät viime talvena myös jatkuvista sähkön- ja lämmönjakelun katkoksista.

Vesilaitoksen nykyiset omistajat maksoivat siitä vuonna 2014 neljä ja puoli miljoonaa ruplaa. Suojärven kouluihin hankittiin viime vuoden lopussa "terrorisminvastaiset turvalaitteet", joihin käytettiin 17 miljoonaa ruplaa.

Venäjän uutiset

Sortavalaan halutaan suomalaiskommunistin patsas

Sortavalaan aiotaan pystyttää suomalaisen kommunistin Toivo Antikaisen patsas, kertoo Karjalan tasavallan uutissivusto Respublika. Historian uudelleenarviointiin liittyvän patsaan luonnoksen on laatinut arkkitehti Marija Solovatova.

Toivo Antikaisen patsashanketta esiteltiin keskiviikkona Sortavalan piirin kehittämisneuvoston istunnossa, johon osallistui Karjalan tasavallan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri Sergei Kiseljov. Viime vuonna Sortavalassa paljastettiin Suomen valloittaneen keisari Aleksanteri I:n patsas, ja suunnitteilla on myös hämäläisten kanssa sotineen ruhtinas Jaroslav Vsevolodovitshin muistomerkki.

Antikainen muistetaan puna-armeijan upseerina, joka johti suomalaisjoukot Itä-Karjalasta pois ajanutta Kiimasjärven retkeä vuonna 1922. Myöhemmin hänet tuomittiin Suomessa vankilaan, mikä pelasti hänet suomalaiskommunistit Neuvostoliitossa tuhonneilta Stalinin vainoilta. Suomi luovutti Antikaisen talvisodan jälkeen Neuvostoliittoon, jossa hän sai surmansa alettuaan esittää kysymyksiä kadonneiden tovereidensa kohtalosta.

Antikaisen patsasta suunniteltiin 1960-luvulla Petroskoihin, mutta hanke jäi tuolloin toteutumatta. Nyt se on otettu esille Venäjällä meneillään olevaan historian "uudelleenarviointiin" liittyen. Suomalaiskommunisti nyky-Venäjän sankarina kuulostaa aika erikoiselta, mutta varmaankin patsaan toivotaan ärsyttävän jotakuta Suomessa, arvelee Venäjän uutiset.

Parfentshikov komentaa Karjalan maataloutta

Artur Parfentshikov käskee Vieljärven sovhoosin johtoa tekemään yrityksestä kannattavan, kertovat Karjalan tasavallan uutissivustot Respublika ja Karelinform. Valtiontilalla vieraillut tasavallan päämies vaatii lisäämään tuottavuutta ja parantamaan lypsytuloksia.

Karjalan päämies Artur Parfentshikov on ryhtynyt komentamaan tasavallan maataloutta lahjuksen vastaanotosta syytetyn maatalousministeri Vladimir Labinovin pidätyksen jälkeen. Tiistaina tekemällään työmatkalla Parfentshikov tarkasti Vieljärven sovhoosin tuotantotilat ja keskusteli yrityksen johdon kanssa sen tilanteesta.

Valtion omistama Vieljärven maatalousyritys on jo kauan tuottanut tappiota (käytännössä se on konkurssin partaalla). Nyt Parfentshikov vaatii toimenpiteitä sovhoosin tuottavuuden lisäämiseksi. Lehmien maidontuotos on tilalla 16 kiloa päivässä. Parfentshikov pitää lukua alhaisena. "Nykyään emme voi tyytyä 16 kiloon maitoa lehmää kohden", sanoo tasavallan päämies. Hän vertaa tilannetta Alavoisen sovhoosin tuloksiin:

"Laatikaa nyt jonkinlainen suunnitelma tämän vuoden varalle. Ilman mitään haihatuksia, vaan mitä me voimme tehdä, että pääsisimme vuoden loppuun mennessä tai ensi vuonna edes 18 kiloon lehmältä. Miten me Alavoisessa olemme kahdessa vuodessa päässeet 16:sta 21:een kiloon?" (Suomessa lehmän keskimääräinen maidontuotos on 27 kiloa päivässä.)

Parfentshikov toteaa, että sovhoosissa ei ole riittävästi laadukasta rehua: "On välttämätöntä parantaa eläinten ruokavaliota ja tarjota niille kokonaan itse tehtyä rehua. Yrityksellä on tällaiset mahdolllisuudet. Sen täytyy jatkaa maanparannustyötä omilla maillaan." Karjalan päämiehen mukaan tilalla tulee valmistaa rehuseoksia. (Viime vuonna sohvoosi ryssi heinänteon ja joutui lainaamaan rehua muilta valtiontiloilta.)

Sovhoosin toimitusjohtajan Dmitri Bujevitshin (ammatiltaan ulosottomies) mukaan valtion tuki tilalle on hyvin huomattava. "Sen ansiosta olemme viime vuonna vaihtaneet maitojohdon ja remontoineet parsia ja navettatiloja Vieljärvellä, mikä on mahdollistanut Vieljärven kompleksin täyttämisen kokonaan. Tänä vuonna yritys on ostanut uuden 260 hevosvoiman traktorin", sanoo Bujevitsh.

Tällä hetkellä sovhoosi valmistautuu kevättöihin ja ostaa siemeniä ja lannoitteita. Lisäksi suunnitelmissa on uuden robottinavetan rakentaminen. "Se, että rakennamme uuden kompleksin, on hyvä asia. Mutta meillä on oltava myös taktisia tehtäviä niille komplekseille, jotka ovat jo toiminnassa", sanoo Parfentshikov.

Venäjän uutisten on vaikeaa päättää, kumpi voi Karjalassa huonommin: maatalous vai journalismi? Molemmat ovat kuin suoraan entisestä Neuvostoliitosta.

Parfentshikov sai "pahan iskun"

Karjalan tasavallan maatalousministeri on pidätetty lahjuksen vastaanottamisesta, kertoo uutistoimisto Tass. Vladimir Labinovin väitetään saaneen 10 miljoonaa ruplaa vastineeksi maatalouden tukiaisista.

Venäjän tutkintakomitea on nostanut Karjalan tasavallan maa- ja kalatalousministeri Vladimir Labinovia (kuvassa oikealla) vastaan syytteen kymmenen miljoonan ruplan lahjuksen vastaanottamisesta vuosina 2021 ja 2022. Yrittäjältä saatu lahjus liittyy ministeriön maatalouden kehittämisavustuksiin ja yksityisviljelijöiden tukiaisiin.

Moskovasta tullut Labinov on toiminut vuodesta 2017 lähtien Karjalan maatalosministerinä ja tasavallan varapääministerinä. Sitä ennen hän työskenteli Venäjän maatalousministeriön karjatalousosaston johtajana.

Tasavallan päämies Artur Parfentshikov kutsuu Labinovin pidätystä "vakavaksi iskuksi", kertoo uutissivusto Respublika. Ministeri on hänen mukaansa "Venäjän maatalouden paras asiantuntija", joka on onnistunut "elvyttämään Karjalan maatalouden".

Parfentshikovin mukaan "lypsytulokset kasvoivat viime vuonna tasavallassa 20 %, ja valtion sovhoosimme kehittyvät aktiivisesti. Pelkästään Alavoisessa on avattu viime vuosina kolme uutta navettaa". Tasavallan päämies sanoo ministeriön työn jatkuvan: "Kylvökampanjaan valmistautuminen, koneiden ja laitteiden hankinta - suunnitelmia on paljon. Nyt meidän tehtävämme on toteuttaa ne."

Aivan kuin Neuvostoliitossa, toteaa Venäjän uutiset.

PS: Telegram-kanava Glubokaja Karelija kommentoi, että Labinovin pidätys tuli Parfentshikoville selvästikin täytenä yllätyksenä. Se osoittaa, että Karjalan hallinto ei nauti turvallisuusviranomaisten luottamusta. Eilen tultiin hakemaan ministeriä, huomenna ehkä tasavallan päämiestä. Sitä ennen pitää ehtiä nostamaan "lypsytulokset" mahdollisimman korkealle.

Karjalan väestö jatkaa kuihtumistaan

Karjalan tasavallan väestö jatkaa tilastojen mukaan kuihtumistaan, kertoo talouslehti RBK. Elinajanodote ei ole toipunut koronasta, syntyvyys laskee ja väkiluku on alimmillaan sitten toisen maailmansodan. Eläkeläisiä on kohta puolet väestöstä.

Koronaviruspandemia vaikutti merkittävästi Karjalan väestön elinajanodotteeseen. Tasavallan terveysministeriön mukaan vuonna 2019 luku oli 71,5 vuotta, seuraavana vuonna 69,6 ja toissa vuonna enää 67,3. Vuoden 2022 lopussa elinajanodote ei ollut palannut pandemiaa edeltävälle tasolle ja oli 70,3 vuotta.

Tammi-marraskuussa 2022 tasavallassa syntyi 3998 lasta ja kuoli 8853 henkilöä. Syntyneiden määrä laski edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 685 lapsella. Kuolinsyistä tärkeimmät ovat verenkiertoelimistön sairaudet (42 %), koronavirus (17,6 %) ja kasvaimet (10,7 %).

Paikallisen tilastokeskuksen mukaan Karjalassa oli tämän vuoden alussa 225 039 eläkeläistä, joista 45 258 kävi töissä. Keskimääräinen eläke on tasavallassa 23 816 ruplaa eli päivän kurssilla 297 euroa. Eläkeläisten ja varsinkin työssä käyvien eläkeläisten määrä on vähentynyt jyrkästi koronapandemian seurauksena.

Karjalan tasavallan väestö oli viime vuoden marraskuussa tilastokeskuksen mukaan 599 400 henkeä. Edelliseen vuoteen verrattuna vähennystä oli 4700 henkeä eli 0,8 %. Vuoden 2020 väestönlaskennan perusteella tasavallan väkiluku oli tämän vuoden alussa kuitenkin vain 527 821 henkeä. Sitä alempana se on ollut ennen toista maailmansotaa.

Venäjän uutiset

Karjala etsii apua Ugandasta

Karjalan metsäteolllisuus etsii sahatavaralle markkinoita Afrikasta, kertoo tasavallan uutissivusto Respublika. Yhdysvaltojen pakotelistalleen asettama tasavallan päämies Artur Parfentshikov on keskustellut asiasta Ugandan suurlähettilään Moses Kizigen kanssa. Ugandaa kiinnostavat Karjalassa kalanviljely ja kaivosteollisuus.

Parfentshikovin mukaan Karjalan tasavalta tarjoaa vientiin yli 800 000 kuutiometriä laadukasta sahatavaraa. "Uskomme, että Afrikka ja Uganda ovat hyvin lupaava markkina tuotteillemme. Olemme valmiita antamaan kaiken tarvittavan avun yhteyksien luomiseksi Karjalan ja Ugandan elinkeinoelämän välille", totesi tasavallan päämies tapaamisessa.

Ugandan edustajat olivat puolestaan kiinnostuneita yhteistyöstä kalanviljelyn tieteellisessä tutkimuksessa. "Ugandalla on potentiaalia tulla yhdeksi tärkeimmistä kalantuottajista", sanoi suurlähettiläs Kizige.

Afrikkalainen osapuoli suunnittelee myös yhteistyötä kaivosalalla. "Meillä on paljon hyötykaivannaisia", totesi suurlähettiläs. Ugandassa ollaan lisäksi kiinnostuneita Petroskoin yliopiston tarjoamista koulutusmahdollisuuksista. Tällä hetkellä yliopistossa ei ole ugandalaisopiskelijoita.

Sahatavaran tuotanto väheni Karjalassa viime vuonna 25,8 %. Helmikuussa kerrottiin, että tasavallan metsäteollisuuden kannattavuus on laskenut "kriittiselle tasolle".

Yhdysvallat asetti viime viikolla Artur Parfentshikovin pakotelistalleen. Tasavallan päämiehen mukaan pääsy "kunnon ihmisten seuraan" on "palkinto ja osoitus siitä, että Karjala on oikealla tiellä. Nyt tasavalta selviytyy pakotteista, ottaa käyttöön uusia tuotantomenetelmiä, lisää investointeja sekä tukee yrittäjiä ja sotilaallisen erikoisoperaation osanottajia". 

Parfentshikovin mielestä "kollektiivinen länsi" on tehnyt virhearvion ja "pakotteet vain karaisevat ja vahvistavat meitä". Apua tähän etsitään Ugandasta, lisää Venäjän uutiset.

Suojärven koulut on suojattu terroristeilta

Suojärven piirin kouluihin on hankittu "terrorisminvastaiset turvalaitteet", kertoo Karjalan tasavallan virallinen uutissivusto Respublika. Niihin on käytetty 17 miljoonaa ruplaa eli 258 000 euroa tasavallan budjettivaroja.

8700 asukkaan Suojärven keskikouluun on hankittu muun muassa kolme läpikuljettavaa metallinpaljastinta, jotka varottavat kielletyistä esineistä ja laskevat rakennukseen tulevien ihmisten määrän. Niiden yhteydessä on kolme kortilla, puhelimella tai kasvojentunnistuksella avautuvaa kääntöporttia, jotka voivat mitata myös ruumiinlämpötilan. 

Uhkatilanteessa laukeaa hälytys, jolloin kääntöportit ja hätäuloskäytävien sähkölukot avautuvat automaattisesti. Tiloihin on asennettu 32 videokameraa ja valvontahuone, turva- ja varoitusjärjestelmä, ikkunoiden anturit ja liiketunnistimet. Kolmanteen kerrokseen on sijoitettu palvelin videotietojen käsittelyä ja tallentamista varten.

Vastaavat laitteet on asennettu Porajärvelle (2300 asukasta), ja vuoden loppuun mennessä ne ilmestyvät Naistenjärven (1000) ja Veskelyksen (500) kouluihin.

Venäjällä on ollut tänä vuonna useita kouluampumistapauksia. Viimeisin niistä sattui syyskuussa Izhevskissä, missä kuoli 18 oppilasta, opettajaa ja henkilökunnan jäsentä. Jumalan hylkäämässä Suojärven piirissä ampumatapauksia ei tiettävästi ole ollut, mutta joku on tehnyt niillä paljon rahaa, arvelee Venäjän uutiset.