Sotapakolaiset tuovat rahaa asuinmaihinsa

Venäjältä sotaa paenneet hyödyttävät entisen Neuvostoliiton maiden taloutta, kertoo Telegram-kanava Mozhem objasnit. He tekevät sijoituksia asuinmaihinsa, perustavat yrityksiä ja houkuttelevat uusia työnantajia.

Telegram-kanava kertoo, miten bruttokansantuotteen kasvu korreloi Venäjän hyökkäyssotaa ja liikekannallepanoa paenneiden määrän kanssa (kuvassa):

Georgian bruttokansantuote kasvoi 10 prosenttia vuonna 2022. Venäläiset siirsivät maahan yli 1,135 miljardia dollaria, mikä on viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2021. Venäläisten joukkopako on räjäyttänyt Georgian kiinteistömarkkinat: Tbilisissä vuokrat nousivat 120 %.

Armenian BKT kasvoi viime vuonna 14 %. Pankkien voitot nousivat 280 miljoonaan dollariin, mikä on kolme kertaa ennustettua enemmän. Rahansiirtojen määrä Venäjältä Armeniaan oli yli kaksi miljardia dollaria.

Uzbekistanissa venäläiset ovat avanneet 967 yritystä, mikä on ennätysmäärä ulkomaisia yrityksiä. Maan viranomaiset ovat ottaneet käyttöön useita ulkomaista liiketoimintaa tukevia ohjelmia, muun muassa kolmivuotiset viisumit IT-yritysten työntekijöille. IT-yritysten määrä on lähes kuusinkertaistunut.

Kazakstanin talous kasvoi viime vuonna 3,1 % ja tänä vuonna kasvun ennustetaan olevan 3,5 %. Venäläiset siirtävät valuuttatilejään Kazakstaniin, ja koko maassa toteutetaan ohjelmaa hotellipaikkojen lisäämiseksi.

Myös Moskovassa ymmärretään tilanteen muodostama uhka. Venäjän sukupuuton pysäyttämiseksi maahan on kutsuttava "helvetissä elävät" amerikkalaiset ja eurooppalaiset, sanoo duuman edustaja Dmitri Gusev.

Venäjän uutiset

"Kollektiivinen turvallisuusjärjestö on fiasko"

Armenian pääministeri Nikol Pashinjan kutsuu Kollektiivisen turvallisuuden järjestöä "fiaskoksi", kertoo verkkolehti The Moscow Times. Venäjän luomaan sotilasliittoon kuuluvat Armenian lisäksi Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan ja Uzbekistan.

Pashinjan antoi lausuntonsa Jerevanissa pidetyssä sotilasliiton valtionpäämiesten huippukokouksessa. Putinin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan hän tarkotti "fiaskolla" Kollektiivisen turvallisuusjärjestön epäonnistumista Armenian ja Azerbaidzhanin välisessä konfliktissa.

Pashinjan kieltäytyi allekirjoittamasta kokouksen julkilausumaa, josta hänen mukaansa puuttuu "selkeä poliittinen arvio tilanteesta Armenian ja Azerbaidzhanin rajalla". Sitä voidaan pääministerin mukaan pitää "järjestön luopumisena liittolaisvelvoitteistaan, minkä Azerbaizhan tulkitsee vihreäksi valoksi hyökkäykselle".

Taistelut Armenian ja Azerbaidzhanin rajalla alkoivat uudelleen syyskuussa. Armenialaiset syyttivät azereja kaakkoisrajansa pommittamisesta ja azerit armenialaisia liikenneyhteyksien miinoittamisesta. Armenian pääministeri Nikol Pashinjan pyysi Kollektiivisen turvallisuuden järjestöltä sotilasapua sen peruskirjan mukaisesti, mutta järjestö ilmaisi vain "äärimmäisen huolestuneisuutensa".

Pashinjan jätti syyskuussa tapaamatta turvallisuusjärjestön pääsihteerin Stanislav Zasin ja matkusti sen sijaan New Yorkiin YK:n yleiskokoukseen, jossa hän neuvotteli Naton Jens Stoltenbergin kanssa. Armenian valtapuolue on ottanut esille kysymyksen turvallisuusjärjestöstä eroamisesta, ja maan asevoimat ovat kieltäytyneet yhteisistä sotaharjoituksista Kazakstanissa.

Venäjän uutiset

Venäjä hylkäsi liittolaisensa Kaukasiassa

Venäjän johtama Kollektiivisen turvallisuuden järjestö on kieltäytynyt sekaantumasta Armenian ja Azerbaidzhanin uuteen konfliktiin, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Järjestöön kuuluvat Venäjän ja Armenian lisäksi Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan ja Valko-Venäjä.

Armenia on pyytänyt Kollektiivisen turvallisuuden järjestöltä apua tiistaina alkaneessa uusimmassa yhteenotossa, jossa Azerbaidzhanin joukot ovat tulittaneet maan raja-alueita. Järjestö on tyytynyt julkilausumaan, jossa se ilmaisee huolestuneisuutensa ja valittelee hyökkäystä. Alueelle on päätetty lähettää valtuuskunta tutkimaan tilannetta.

Armenian pääministeri Nikol Pashinjan ei ole saanut Putinilta vastausta avunpyyntöihinsä. Venäjän välittämä tulitauko ei kestänyt edes yhtä vuorokautta. Azerbaidzhanin raketti- ja tykistötulessa ja lennokki-iskuissa on kuollut Armenian ilmoituksen mukaan jo 105 ihmistä. Tulituksen kohteeksi on joutunut myös "humanitääristä tehtävää" suorittamassa ollut Venäjän turvallisuuspalvelun ajoneuvo.

Venäjän toimettomuus herättää ärtymystä Armeniassa. "Meillä on Venäjän kanssa puolustussopimus, se on meidän tärkein sotilaallinen kumppanimme, ja on tiettyjä sääntöjä, joita olemme pyytäneet noudattamaan", sanoo maan ulkoministeriön edustaja. Hänen mukaansa Armenia on valmis ottamaan vastaan mitä tahansa apua, koska maan alueellinen koskemattomuus on uhattuna ja on olemassa "selvä riski", että konflikti muuttuu täysimittaiseksi sodaksi.

Kymmeniä tuhansia sotilaita, kolmasosan panssarivaunuistaan ja tarkkuusohjuksensa Ukrainassa menettänyt Venäjä pysyy vaiti. Tieto Venäjän heikkoudesta on rohkaissut Azerbaidzhania hyökkäämään. Se on aistinut ainutlaatuisen tilaisuuden ja saanut heti tukea keskeiseltä liittolaiseltaan Turkilta.

Venäjän uutiset