Karjala johtaa Venäjän rikostilastoja

Maksim Botshkarjov ja Igor Sofonov tappoivat elokuussa 2023 kuusi ihmistä Puujoen kylässä.

Karjalan tasavallassa tehdään Venäjän alueista toiseksi eniten rikoksia, kertoo talouslehti RBK. Uutistoimisto RIA Novostin tekemän vertailun mukaan enemmän rikoksia kirjattiin viime vuonna vain Komin tasavallassa.

Vuonna 2023 Karjalan tasavallassa rekisteröitiin 10 000 asukasta kohden 210 rikosta, joista 47,9 oli vakavia tai erittäin vakavia. Enemmän rikoksia tehtiin vain Komin tasavallassa, ja kolmannella sijalla oli Altain tasavalta. Vähiten rikoksia kirjattiin Tshetsheniassa, 14,6 kymmentä tuhatta asukasta kohden. Moskovan luku oli 102,2 ja Pietarin 119,7.

Yleisin rikostyyppi Karjalassa olivat viime vuonna omaisuusrikokset, joiden osuus oli 61,6 %. Niiden määrä kasvoi tasavallan syyttäjänviraston mukaan 16,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Puhelimen tai tietokoneen avulla tehtyjen huijausten määrä kasvoi 15,6 %. Kokonaisuutena rikollisuus on viranomaisten mukaan vähentynyt, ja tasavallan päämies Artur Parfentshikov syyttää toimittajia Karjalan huonosta sijoituksesta vertailussa.

Lähes kolmasosa Karjalassa tutkituista rikoksista tehdään Argymenty i fakty -lehden mukaan humalassa, ja tasavalta johtaa myös Venäjän alkoholinkulutustilastoa. Monet julmista rikoksista tapahtuvat maaseudulla, jossa on psykologin mukaan vaikeaa löytää tervejärkistä seuraa. Venäjän uutiset lisää syiden joukkoon Venäjän hyökkäyssodasta johtuvan talouden romahduksen ja karjalaisen maaseudun yleisen toivottomuuden.

Suojärvi kunnallistaa vesilaitoksensa

Suojärvi (kuvassa) yrittää ratkaista vesiongelmansa kunnallistamalla yksityistetyn vesilaitoksen, kertoo Karjalan tasavallan uutissivusto Respublika. Kaupungin asukkaat ovat jo pitkään kärsineet jatkuvista vedenjakelun katkoksista ja vesijohtoveden huonosta laadusta.

Suojärven piirioikeus päätti perjantaina kumota sopimuksen kaupungin vesilaitoksen yksityistämisestä ja siirtää sen takaisin kunnan omaisuudeksi. Kunnallispiirin hallinnon mukaan vedenottamon ja vesijohtoverkon omistajat eivät ole huolehtineet niiden kunnosta, minkä takia kaupunkilaiset ovat saaneet "epäasianmukaista" palvelua.

Kaupungin vesilaitos yksityistettiin vuonna 2012 paikallisen kunnallispalveluyrityksen tehtyä konkurssin. Vedenottamolla ja vesijohtoverkossa on sen jälkeen tapahtunut kunnan laskujen mukaan noin tuhat onnettomuutta. 

Suojärveläiset jäivät kokonaan vaille vesijohtovettä maaliskuun lopussa, ja korjauksen jälkeen putket hajosivat heti neljästä eri kohdasta. Kunnanjohtajan mukaan jatkuvat korjaukset ja huoltotyöt eivät ole johtaneet toivottuun tulokseen, vaan vedenottamon kulunut kalusto on uusittava kokonaan.

Kaupunkilaisten mukaan ongelmana ei ole vain vesijohtoverkon heikko paine tai sen puuttuminen, vaan myös veden paha maku ja ruskea väri. Piirioikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen, ja se tuskin ratkaisee ongelman ydintä. Suojärveläiset kärsivät viime talvena myös jatkuvista sähkön- ja lämmönjakelun katkoksista.

Vesilaitoksen nykyiset omistajat maksoivat siitä vuonna 2014 neljä ja puoli miljoonaa ruplaa. Suojärven kouluihin hankittiin viime vuoden lopussa "terrorisminvastaiset turvalaitteet", joihin käytettiin 17 miljoonaa ruplaa.

Venäjän uutiset

Sortavalaan halutaan suomalaiskommunistin patsas

Sortavalaan aiotaan pystyttää suomalaisen kommunistin Toivo Antikaisen patsas, kertoo Karjalan tasavallan uutissivusto Respublika. Historian uudelleenarviointiin liittyvän patsaan luonnoksen on laatinut arkkitehti Marija Solovatova.

Toivo Antikaisen patsashanketta esiteltiin keskiviikkona Sortavalan piirin kehittämisneuvoston istunnossa, johon osallistui Karjalan tasavallan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri Sergei Kiseljov. Viime vuonna Sortavalassa paljastettiin Suomen valloittaneen keisari Aleksanteri I:n patsas, ja suunnitteilla on myös hämäläisten kanssa sotineen ruhtinas Jaroslav Vsevolodovitshin muistomerkki.

Antikainen muistetaan puna-armeijan upseerina, joka johti suomalaisjoukot Itä-Karjalasta pois ajanutta Kiimasjärven retkeä vuonna 1922. Myöhemmin hänet tuomittiin Suomessa vankilaan, mikä pelasti hänet suomalaiskommunistit Neuvostoliitossa tuhonneilta Stalinin vainoilta. Suomi luovutti Antikaisen talvisodan jälkeen Neuvostoliittoon, jossa hän sai surmansa alettuaan esittää kysymyksiä kadonneiden tovereidensa kohtalosta.

Antikaisen patsasta suunniteltiin 1960-luvulla Petroskoihin, mutta hanke jäi tuolloin toteutumatta. Nyt se on otettu esille Venäjällä meneillään olevaan historian "uudelleenarviointiin" liittyen. Suomalaiskommunisti nyky-Venäjän sankarina kuulostaa aika erikoiselta, mutta varmaankin patsaan toivotaan ärsyttävän jotakuta Suomessa, arvelee Venäjän uutiset.

Parfentshikov komentaa Karjalan maataloutta

Artur Parfentshikov käskee Vieljärven sovhoosin johtoa tekemään yrityksestä kannattavan, kertovat Karjalan tasavallan uutissivustot Respublika ja Karelinform. Valtiontilalla vieraillut tasavallan päämies vaatii lisäämään tuottavuutta ja parantamaan lypsytuloksia.

Karjalan päämies Artur Parfentshikov on ryhtynyt komentamaan tasavallan maataloutta lahjuksen vastaanotosta syytetyn maatalousministeri Vladimir Labinovin pidätyksen jälkeen. Tiistaina tekemällään työmatkalla Parfentshikov tarkasti Vieljärven sovhoosin tuotantotilat ja keskusteli yrityksen johdon kanssa sen tilanteesta.

Valtion omistama Vieljärven maatalousyritys on jo kauan tuottanut tappiota (käytännössä se on konkurssin partaalla). Nyt Parfentshikov vaatii toimenpiteitä sovhoosin tuottavuuden lisäämiseksi. Lehmien maidontuotos on tilalla 16 kiloa päivässä. Parfentshikov pitää lukua alhaisena. "Nykyään emme voi tyytyä 16 kiloon maitoa lehmää kohden", sanoo tasavallan päämies. Hän vertaa tilannetta Alavoisen sovhoosin tuloksiin:

"Laatikaa nyt jonkinlainen suunnitelma tämän vuoden varalle. Ilman mitään haihatuksia, vaan mitä me voimme tehdä, että pääsisimme vuoden loppuun mennessä tai ensi vuonna edes 18 kiloon lehmältä. Miten me Alavoisessa olemme kahdessa vuodessa päässeet 16:sta 21:een kiloon?" (Suomessa lehmän keskimääräinen maidontuotos on 27 kiloa päivässä.)

Parfentshikov toteaa, että sovhoosissa ei ole riittävästi laadukasta rehua: "On välttämätöntä parantaa eläinten ruokavaliota ja tarjota niille kokonaan itse tehtyä rehua. Yrityksellä on tällaiset mahdolllisuudet. Sen täytyy jatkaa maanparannustyötä omilla maillaan." Karjalan päämiehen mukaan tilalla tulee valmistaa rehuseoksia. (Viime vuonna sohvoosi ryssi heinänteon ja joutui lainaamaan rehua muilta valtiontiloilta.)

Sovhoosin toimitusjohtajan Dmitri Bujevitshin (ammatiltaan ulosottomies) mukaan valtion tuki tilalle on hyvin huomattava. "Sen ansiosta olemme viime vuonna vaihtaneet maitojohdon ja remontoineet parsia ja navettatiloja Vieljärvellä, mikä on mahdollistanut Vieljärven kompleksin täyttämisen kokonaan. Tänä vuonna yritys on ostanut uuden 260 hevosvoiman traktorin", sanoo Bujevitsh.

Tällä hetkellä sovhoosi valmistautuu kevättöihin ja ostaa siemeniä ja lannoitteita. Lisäksi suunnitelmissa on uuden robottinavetan rakentaminen. "Se, että rakennamme uuden kompleksin, on hyvä asia. Mutta meillä on oltava myös taktisia tehtäviä niille komplekseille, jotka ovat jo toiminnassa", sanoo Parfentshikov.

Venäjän uutisten on vaikeaa päättää, kumpi voi Karjalassa huonommin: maatalous vai journalismi? Molemmat ovat kuin suoraan entisestä Neuvostoliitosta.

Parfentshikov sai "pahan iskun"

Karjalan tasavallan maatalousministeri on pidätetty lahjuksen vastaanottamisesta, kertoo uutistoimisto Tass. Vladimir Labinovin väitetään saaneen 10 miljoonaa ruplaa vastineeksi maatalouden tukiaisista.

Venäjän tutkintakomitea on nostanut Karjalan tasavallan maa- ja kalatalousministeri Vladimir Labinovia (kuvassa oikealla) vastaan syytteen kymmenen miljoonan ruplan lahjuksen vastaanottamisesta vuosina 2021 ja 2022. Yrittäjältä saatu lahjus liittyy ministeriön maatalouden kehittämisavustuksiin ja yksityisviljelijöiden tukiaisiin.

Moskovasta tullut Labinov on toiminut vuodesta 2017 lähtien Karjalan maatalosministerinä ja tasavallan varapääministerinä. Sitä ennen hän työskenteli Venäjän maatalousministeriön karjatalousosaston johtajana.

Tasavallan päämies Artur Parfentshikov kutsuu Labinovin pidätystä "vakavaksi iskuksi", kertoo uutissivusto Respublika. Ministeri on hänen mukaansa "Venäjän maatalouden paras asiantuntija", joka on onnistunut "elvyttämään Karjalan maatalouden".

Parfentshikovin mukaan "lypsytulokset kasvoivat viime vuonna tasavallassa 20 %, ja valtion sovhoosimme kehittyvät aktiivisesti. Pelkästään Alavoisessa on avattu viime vuosina kolme uutta navettaa". Tasavallan päämies sanoo ministeriön työn jatkuvan: "Kylvökampanjaan valmistautuminen, koneiden ja laitteiden hankinta - suunnitelmia on paljon. Nyt meidän tehtävämme on toteuttaa ne."

Aivan kuin Neuvostoliitossa, toteaa Venäjän uutiset.

PS: Telegram-kanava Glubokaja Karelija kommentoi, että Labinovin pidätys tuli Parfentshikoville selvästikin täytenä yllätyksenä. Se osoittaa, että Karjalan hallinto ei nauti turvallisuusviranomaisten luottamusta. Eilen tultiin hakemaan ministeriä, huomenna ehkä tasavallan päämiestä. Sitä ennen pitää ehtiä nostamaan "lypsytulokset" mahdollisimman korkealle.

Karjala on rikostilastojen kärjessä

Rikoksenuusijat tekevät valtaosan rikoksista Karjalan tasavallassa, kertoo Daily Karelija. Viranomaisten mukaan tämä johtuu siitä, että rangaistuksensa suorittaneiden yhteiskuntaan sopeuttamiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Karjalassa tehdään asukasta kohti seitsemänneksi eniten rikoksia Venäjän alueista.

Karjalan tasavallassa tehtiin viime vuoden tammi-syyskuussa yli 150 rikosta 10 000 asukasta kohti. Suhteellisesti enemmän rikoksia tehdään Venäjällä vain Amurin alueella, Tuvassa, Taka-Baikaliassa, Juutalaisten autonomisella alueella, Burjatiassa ja Altain tasavallassa. Karjalan tavoin ne kuuluvat Venäjän köyhimpien alueiden joukkoon (sijat 72-85). Karjala on alueiden elintasovertailussa sijalla 73.

Tilastojen valossa Karjalan tasavallassa tehdään Suomeen verrattuna vähän rikoksia. Kuva muttuu, kun vertaillaan esimerkiksi henkirikosten määrää. Karjalassa niitä tehtiin viime vuonna 58, Suomessa 85. Asukkaita Karjalassa on yli kymmenen kertaa vähemmän kuin Suomessa.

Rikoksenuusijat tekivät viime vuonna Karjalassa 71,8 % rikoksista. 66,2 prosentilla heistä ei tekohetkellä ollut säännöllisiä tuloja. Tasavallan sisäministeriön mukaan tilanne johtuu siitä, että rangaistuksensa suorittaneiden sopeuttamiseen ja yhteiskuntaan integroimiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Tasavallan vankiloista vapautuu vuosittain yli 700 ihmistä, jotka jäävät yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle. 

Karjalan sisäministeriö on toistuvasti esittänyt kuntoutus- ja sopeuttamiskeskusten perustamista vankiloista vapautuneille. Tasavallan sosiaaliministeriön mukaan tähän ei ole tarvetta, vaan ongelma voidaan hoitaa nykyisten sosiaalipalvelukeskusten ja hoitokotien avulla. 

Karjalan lainsäädäntökokouksen edustajan Emilija Slabunovan mukaan "ei ole yllättävää, että Karjala on rikollisuudessa Venäjän kymmenen pahimman alueen joukossa. Syynä tähän on haluttomuus pysäyttää sen uusiutuminen."

Venäjän uutiset

Karjalan väestö jatkaa kuihtumistaan

Karjalan tasavallan väestö jatkaa tilastojen mukaan kuihtumistaan, kertoo talouslehti RBK. Elinajanodote ei ole toipunut koronasta, syntyvyys laskee ja väkiluku on alimmillaan sitten toisen maailmansodan. Eläkeläisiä on kohta puolet väestöstä.

Koronaviruspandemia vaikutti merkittävästi Karjalan väestön elinajanodotteeseen. Tasavallan terveysministeriön mukaan vuonna 2019 luku oli 71,5 vuotta, seuraavana vuonna 69,6 ja toissa vuonna enää 67,3. Vuoden 2022 lopussa elinajanodote ei ollut palannut pandemiaa edeltävälle tasolle ja oli 70,3 vuotta.

Tammi-marraskuussa 2022 tasavallassa syntyi 3998 lasta ja kuoli 8853 henkilöä. Syntyneiden määrä laski edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 685 lapsella. Kuolinsyistä tärkeimmät ovat verenkiertoelimistön sairaudet (42 %), koronavirus (17,6 %) ja kasvaimet (10,7 %).

Paikallisen tilastokeskuksen mukaan Karjalassa oli tämän vuoden alussa 225 039 eläkeläistä, joista 45 258 kävi töissä. Keskimääräinen eläke on tasavallassa 23 816 ruplaa eli päivän kurssilla 297 euroa. Eläkeläisten ja varsinkin työssä käyvien eläkeläisten määrä on vähentynyt jyrkästi koronapandemian seurauksena.

Karjalan tasavallan väestö oli viime vuoden marraskuussa tilastokeskuksen mukaan 599 400 henkeä. Edelliseen vuoteen verrattuna vähennystä oli 4700 henkeä eli 0,8 %. Vuoden 2020 väestönlaskennan perusteella tasavallan väkiluku oli tämän vuoden alussa kuitenkin vain 527 821 henkeä. Sitä alempana se on ollut ennen toista maailmansotaa.

Venäjän uutiset

Karjala etsii apua Ugandasta

Karjalan metsäteolllisuus etsii sahatavaralle markkinoita Afrikasta, kertoo tasavallan uutissivusto Respublika. Yhdysvaltojen pakotelistalleen asettama tasavallan päämies Artur Parfentshikov on keskustellut asiasta Ugandan suurlähettilään Moses Kizigen kanssa. Ugandaa kiinnostavat Karjalassa kalanviljely ja kaivosteollisuus.

Parfentshikovin mukaan Karjalan tasavalta tarjoaa vientiin yli 800 000 kuutiometriä laadukasta sahatavaraa. "Uskomme, että Afrikka ja Uganda ovat hyvin lupaava markkina tuotteillemme. Olemme valmiita antamaan kaiken tarvittavan avun yhteyksien luomiseksi Karjalan ja Ugandan elinkeinoelämän välille", totesi tasavallan päämies tapaamisessa.

Ugandan edustajat olivat puolestaan kiinnostuneita yhteistyöstä kalanviljelyn tieteellisessä tutkimuksessa. "Ugandalla on potentiaalia tulla yhdeksi tärkeimmistä kalantuottajista", sanoi suurlähettiläs Kizige.

Afrikkalainen osapuoli suunnittelee myös yhteistyötä kaivosalalla. "Meillä on paljon hyötykaivannaisia", totesi suurlähettiläs. Ugandassa ollaan lisäksi kiinnostuneita Petroskoin yliopiston tarjoamista koulutusmahdollisuuksista. Tällä hetkellä yliopistossa ei ole ugandalaisopiskelijoita.

Sahatavaran tuotanto väheni Karjalassa viime vuonna 25,8 %. Helmikuussa kerrottiin, että tasavallan metsäteollisuuden kannattavuus on laskenut "kriittiselle tasolle".

Yhdysvallat asetti viime viikolla Artur Parfentshikovin pakotelistalleen. Tasavallan päämiehen mukaan pääsy "kunnon ihmisten seuraan" on "palkinto ja osoitus siitä, että Karjala on oikealla tiellä. Nyt tasavalta selviytyy pakotteista, ottaa käyttöön uusia tuotantomenetelmiä, lisää investointeja sekä tukee yrittäjiä ja sotilaallisen erikoisoperaation osanottajia". 

Parfentshikovin mielestä "kollektiivinen länsi" on tehnyt virhearvion ja "pakotteet vain karaisevat ja vahvistavat meitä". Apua tähän etsitään Ugandasta, lisää Venäjän uutiset.

Karjalan metsäteollisuuden tilanne on "kriittinen"

Karjalan metsäteollisuuden kannattavuus on laskenut "kriittiselle tasolle", kertoo talouslehti RBK. Tasavallan hallituksen mukaan syinä ovat pakotteet ja etäisyys Aasian markkinoista.

Karjalan tasavallan hallituksen kokouksessa puhuneen ministeri Andrei Karpilovitshin mukaan viime vuosi oli pakotteiden takia erittäin vaikea alueen metsäteollisuudelle. Yritykset ovat joutuneet talous- ja rahoitusvaikeuksiin EU-markkinoiden menetyksen ja investointihankkeisiin tarvittavien tuontikoneiden ja -laitteiden puutteen takia.

Karpilovitshin mukaan puutuotteiden alhaiset hinnat koti- ja ulkomailla sekä etäisyys uusista (lue: Aasian) markkinoista ovat laskeneet yritysten kannattavuuden "kriittiselle tasolle". Karjalassa ongelma on erityisen ajankohtainen. Suurin osa puunjalostusyrityksistä kuitenkin jatkaa toimintaansa ja on pystynyt säilyttämään työvoimansa, sanoo ministeri.

Hakkuiden määrä laski Karjalassa viime vuonna 21,8 % yhteensä 6,3 miljoonaan kuutiometriin. Jalostetun puun tuotanto väheni 18,8 % ja sellu- ja paperiteollisuuden 3 %. Laskua oli eniten sahatavaran ja polttoainepellettien tuotannossa. Paperisäkkien ja kassien tuotanto kasvoi samaan aikaan 7,7 %.

Tasavallan päämies Artur Parfentshikov panee toivonsa kotimaisen kysynnän kasvuun ja puun jalostusasteen lisäämiseen. Karjala sekä Arkangelin, Novgorodin ja Vologdan alueet esittivät viime vuoden lopulla yhteisen vetoomuksen pääministeri Mihail Mishustinille metsäteollisuuden tukemiseksi. Putin lupasi helmikuussa kuljetustukia, lykkäyksiä metsäpalstojen vuokranmaksuun ja puutalojen rakentamiseen tarkoittujen asuntolainojen kaltaisia keinoja kysynnän lisäämiseksi.

Venäjän uutiset

Petroskoissa protestoidaan äänettä sotaa vastaan

Karjalan tasavallassa etsitään uusia tapoja sensuurin välttämiseksi, kertoo verkkolehti Novaja media. Hiljaisuudessa ilmaistu sodanvastainen mielipide voi olla ääneen lausuttua näkyvämpi.

Viime vuoden helmi-maaliskuussa Petroskoissa pidätettiin joukoittain kansalaisaktivisteja. Poliisi partioi mielenosoituspaikkoina tunnetuilla Studentsheski-bulevardilla ja Kirovin aukiolla ja veivät mukanaan kaikki julisteita kantaneet.

Kun Venäjän vallanpitäjät ottivat käyttöön rangaistukset "armeijan halventamisesta", poliisi alkoi pidättää jopa niitä, jotka menivät kadulle ilman julisteita. Pidätettyjen määrä nousi nopeasti kymmeniin. Poliisi ei yleensä pystynyt esittämään kenellekään syytettä, mutta poikkeustoimet pakottivat Venäjän hyökkäyssodan vastustajat luopumaan julkisista mielenilmaisuista. Niiden tilalle ovat tulleet äänettömät, mutta vähintään yhtä näkyvät vastalauseet.

Muutaman päivän ajaksi Petroskoi täyttyi japanilaisista paperilinnuista. Aluksi niitä oli kaupungin puistoissa ja aukioilla ja myöhemmin niitä ilmestyi keskustan kaduille ja pihoille. Paperista taivutetuista "kurjista" tuli Karjalan pääkaupungissa hiljaisen vastarinnan ilmaus.

Paperilintuja taitellut soittimien tekijä Vitali Novitski kertoo vapisseen joka päivä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. "Halusin tehdä jotain luovaa tukahduttaakseni pelon itsessäni. Kerran istuimme työpajassamme ja päätimme ryhtyä taittelemaan paperista kurkia. Tunsimme olomme heti vähän paremmaksi." Vitali ja hänen ystävänsä ripustivat kuukauden aikana Petroskoihin yli tuhat paperilintua, jotka Venäjällä tunnetaan sodanvastaisena symbolina.

Novitski pitää toimintaansa epäpoliittisena, mutta kirjailija ja bloggari Sergei Filenko tunnisti siinä kansalaisvastarinnan ilmaisun. Poliisi pidätti Filenkon maaliskuun alussa hiljaisessa mielenosoituksessa Petroskoin pääaukiolla, ja samana päivänä hän tuli tyttärensä kanssa origamityöpajaan. He alkoivat ripustaa kurkia kaduille, puistoihin ja metsäpolkujen varsille, ja vaikka monet niistä revittiin pois nopeasti, jotkut niistä säilyivät pitkään.

Filenko joutui syksyllä pakenemaan Suomeen, josta hän on anonut poliittista turvapaikkaa. Mukaansa hän otti yhden tyttärensä taittelemista paperilinnuista. Sitä ennen hän oli saanut kaksi oikeuden määrämää sakkoa "Venäjän armeijan halventamisesta". Jokaiseen maksamaansa viiden tuhannen ruplan seteliin Filenko jätti pasifistisia viestejä.

Kansalaisaktivisti Anna L. ehti matkustaa Brasiliaan ilman oikeudenkäyntiä, mutta "protestirahoista" tuli yksi hänen hiljaisen vastarintansa muodoista. Teini-ikäisen tyttären nivelreumasta kärsivä äiti ei uskaltanut joutua pidätetyksi, mutta hän liimasi kaupungille itse tekemiään julisteita. Sittemmin Anna hankki leiman ja alkoi jättää viestejä seteleihin. Hän ei usko tämän muuttaneen mitään, mutta se auttoi häntä henkisesti maasta poistumiseen saakka.

Tämän vuoden helmikuun alussa Äänisen Petroskoinlahdelle ilmestyi valtava kuva Pablo Picasson kyyhkysestä, joka on ehkä 1900-luvun tunnetuin rauhan symboli. Ystäviensä kanssa kuvan tehneen valokuvaaja Igor Podgornyin mukaan hän oli saanut innoituksensa suomalaiselta, joka piirtää talvisin villieläimiä jäälle tavallisen lapion avulla.

Podgornyi kertoo päättäneensä kokeilla ystäviensä kanssa jotain vastaavaa, ja valinta osui Picasson kyyhkyseen pitkälti sen yksinkertaisuuden takia. Kukaan niistä, jotka jäljensivät espanjalaistaiteilijan piirroksen Äänisen jäälle, ei ollut koskaan aikaisemmin tehnyt mitään vastaavaa.

Noin sata metriä pitkän rauhankyyhyksen piirtäminen vei Podgornyilta ja hänen ystäviltään vähän yli tunnin. He tekivät kuvan ääriviivat tavallisella lumilapiolla jään pinnalle, vaikka sopivaa säätä jouduttiinkin jonkin verran odottamaan.

Podgornyi otti tuloksesta valokuvan ja julkaisi sen sosiaalisessa mediassa. Jo samana iltana rauhankyyhky levisi tuhansille sivuille eri puolille maailmaa.

Venäjän uutiset

Karjalan elintaso on Venäjän huonoimpia

Ihmisten elämän laatu on Karjalan tasavallassa Venäjän huonoimpia, kertoo petroskoilainen Daily Karelija. Viime vuonna tasavalta oli elämän laadussa 73. sijalla maan 85 alueesta. Edellisvuoteen verrattuna sijoitus laski kaksi pykälää.

Valtion utistoimisto RIA Novostin tekemä luokitus ottaa talouslehti RBK:n mukaan huomioon 67 ihmisten elämän laatua kuvaavaa tekijää. Niitä ovat tulotaso, työllisyys, asuinolosuhteet, turvallisuus, demografinen tilanne, ympäristön tila, terveys ja koulutus, sosiaalinen infrastruktuuri, talouden kehitys jne. Luokituksen laadinnassa on käytetty Venäjän tilastokeskuksen, ministeriöiden, keskuspankin ja muiden avointen lähteiden tietoja.

Listaa johtavat Moskova, Pietari ja Moskovan alue. Huonoimmat pistemäärät saavat Tuva, Ingushia ja Juutalaisten autonominen alue. Luoteis-Venäjällä Karjalaa huonompia ovat vain Nenetsia (75. sija) ja Arkangelin alue (76). Komi on sijalla 69, Vologdan alue 57, Pihkova 56 ja Murmansk 35. Leningradin alue on listalla seitsemännellä sijalla.

Teollisuustuotanto laski viime vuonna Karjalassa 8,6 prosenttia. Tuotannon lasku oli kuudenneksi suurin Venäjän alueiden joukossa. Eniten tuotanto laski Sahalinilla (-23,3 %), Kalugan (19,3 %) ja Kaliningradin alueella (17,6 %).

Keskimääräinen nimellispalkka oli tasavallassa viime vuoden tammi-marraskuussa 54 000 ruplaa eli 684 euroa kuukaudessa. Palkan ostovoima laski vuoden aikana kolme prosenttia. Eläkeläisiä oli Karjalassa tämän vuoden alussa 225 039 henkeä eli noin 43 prosenttia väestöstä. Keskimääräinen eläke on 23 816 ruplaa eli himpun verran yli 300 euroa kuukaudessa.

Venäjän uutiset muistelee, että Karjala oli ennenkin köyhä, mutta ei sen köyhempi kuin muutkaan Venäjän Euroopan-puoleiset alueet pääkaupunkeja lukuun ottamatta. Onkohan jotain tapahtunut, kuten Venäjällä nykyään kysellään.

Asukkaat vastustavat Louhijärven kalankasvattamoa

Karjalan tasavallan Plotinan taajaman asukkaat vastustavat Louhijärvelle suunniteltua kalankasvattamoa, kertoo Telegram-kanava From Karelia with freedom. Taajama ottaa järvestä juomavetensä, ja asukkaat pelkäävät kalanviljelyn pilaavan sen.

1930-luvulla perustettu Plotinan kaivostaajama sijaitsee Louhijärven pohjoisrannalla Karjalan tasavallan Louhen piirissä. Kaivostoiminta alueella on loppunut, ja suurin osa asukkaista on muuttanut Tshuuppaan tai kauemmas etelään.

Louhijärvelle suunnitellaan 4,7 hehtaarin laajuista lohenkasvattamoa, jonka vuosituotanto olisi lähes 33 tonnia. Plotinan asukkaat vastustavat hanketta, koska taajama ottaa järvestä juomavetensä. Suunnitelmasta oltiin jo luopumassa, mutta nyt kalabisnes ja tasavallan viranomaiset ovat ryhtyneet uuteen hyökkäykseen. Myös Plotinassa ollaan järjestämässä uutta kansalaiskokousta.

Karjalan tasavallan päämiehen Artur Parfentshikovin mielestä "taajamalla ei ole muita mahdollisuuksia", kertoo Daily Karelija. Hänen mukaansa Plotinassa on jäljellä noin sata asukasta, ja paikallisessa koulussa opiskelee seitsemän lasta. Jos taajamaan ei saada uusia yrityksiä, se joudutaan lakkauttamaan. "Suklaatehdasta ei kukaan aio Plotinaan perustaa", sanoo Karjalan päämies.

Samanlaisia kärhämiä käydään Mujejärven piirissä ja muualla Karjalan tasavallassa. Vallanpitäjät yrittävät selittää kansalaisille, että tasavallalla ei matkailun, kalanviljelyn sekä soran ja kiven tuotannon lisäksi ole muita taloudellisia tulevaisuudennäkymiä.

Venäjän uutiset

PKC sulkee johdinsarjatehtaansa Kostamuksessa

PKC Group sulkee tehtaansa Kostamuksessa ja irtisanoo 700 työntekijää, kertoo uutissivusto Karelia News.

Vuonna 1992 perustettu AEK:n johdinsarjatehdas Kostamuksessa kuuluu suomalaisen PKC Wiring Systemsin virolaiselle tytäryhtiölle. Se on osa PKC Groupia, jonka omistaa vuodesta 2017 lähtien intialainen Motherson. Kostamuksen tehdas on erikoistunut sähköjohtojen valmistukseen Volvon, Scanian, MAN:in ja John Deeren raskaille ajoneuvoille ja linja-autoille.

Tehtaan sulkemisen syynä ovat länsimaiden Venäjälle asettamat talouspakotteet, kertoo Karelia Daily. Karjalan tasavallan talouskehitysministerin Oleg Jermolajevin mukaan yhtiön toimintatapa ei antanut AEK:lle mahdollisuutta suuntautua nopeasti Venäjän markkinoille. Tämä on johtanut tuotannon keskeyttämiseen ja työntekijöiden laajoihin irtisanomisiin.

Tehtaalla on ollut noin 940 työntekijää. Heistä on tammikuussa irtisanottu noin 700. Muita suojaavat toistaiseksi Venäjän lainsäädäntö ja työehtosopimus. AEK on ollut yksi Kostamuksen suurimmista työnantajista niin ikään pakotteista kärsivän Karelski okatyshin ohella.

Venäjän uutiset

Slabunova tuomittiin sakkoihin "armeijan halventamisesta"

Karjalan tasavallan lainsäädäntökokouksen edustaja Emilija Slabunova on tuomittu sakkoihin "armeijan halventamisesta", kertoo Telegram-kanava From Karelia with freedom. Jabloko-puolueen edustajan mukaan oikeuden päätös on "odotettu, mutta ei juridisesti oikea".

Petroskoin kaupunginoikeuden tuomarilta Anna Nurijevalta meni vain muutama minuutti asian käsittelyyn. Emilija Slabunovalle määrättiin 30 000 ruplan hallinnollinen sakko "Venäjän asevoimien halventamisesta". Kansanedustaja oli vaatinut lainsäädäntökokouksen komiteoiden istunnossa sotilasoperaatioihin menevien verorahojen käyttämistä koulujen rakentamiseen.

Slabunovan mukaan tuomio on poliittinen, ja oikeuden päätös oli etukäteen selvä: "Tarkoituksena on aiheuttaa harmia ja luoda mahdollisimman paljon esteitä opposition edustajan toiminnalle". Kansanedustaja aikoo valittaa päätöksestä ja sanoo, ettei tee sitä vain todistaakseen syyttömyytensä, vaan myös varmistaakseen, että "historian kirjoihin jäävät kaikki todisteet Karjalassa ja koko Venäjällä nyt tapahtuvan järjettömyydestä".

Slabunovan asianajaja Aleksandr Kobrinski huomauttaa, että Venäjän lain mukaan kansanedustajaa ei voida saattaa hallinnolliseen tai rikosoikeudelliseen vastuuseen hänen toimintansa aikana ilmaisemastaan mielipiteestä. "Jos kansanedustaja raahataan poliisilaitokselle ja sitten oikeuteen äänestäjiensä etujen ilmaisemisesta, se tarkoittaa, että meillä Venäjällä on jotain vialla parlamentaarisessa demokratiassa", sanoo kirjallisuudentutkijanakin tunnettu Kobrinski.

Venäjän uutiset

Karjalan teollisuustuotanto laski 8,6 %

Karjalan tasavallan teollisuustuotanto laski viime vuonna 8,6 prosenttia, kertoo talouslehti RBK. Paikallisen tilastokeskuksen luvut osoittavat, että viime vuonna jatkunut tuotannon kasvu kääntyi Venäjän hyökkäyssodan alettua kuukausi toisensa jälkeen kiihtyvään laskuun.

Tuotanto laski viime vuonna jalostusteollisuudessa 11,5 %, energiateollisuudessa 6,1 % ja kaivosteollisuudessa 6,0 %. Yksittäisistä tuoteryhmistä laskua oli polttoainehakkeessa 42,2 %, polttoainepelleteissä 31,9 %, sahatavarassa 25,8 %, rautamalmipelleteissä 12,9 %, rautamalmirikasteessa 6,1 % sekä paperissa ja pahvissa 4,2 %. Hiekan tuotanto kasvoi 29,7 %, hauta- ja rakennuskiven 25,1 % ja huonekalujen 11,8 %.

Elintarviketeollisuudessa laskua oli hedelmä- ja vihannessäilykkeissä 46,9 %, makkaratuotteissa 37,9 %, suurimoissa 20,7 %, kalajalosteissa ja -säilykkeissä 8,9 %, lihassa 7,2 % ja tuoreissa leipomotuotteissa 5,9 %. Kotieläinrehun tuotanto kasvoi 44,5 %, rahkan 14,6 %, konditoriatuotteiden 11,9 %, juuston 6,1 % ja voin 5,6 %.

Yli 25-prosenttisten alkoholijuomien valmistus lisääntyi peräti 93,7 %, mutta samaan aikaan votkan tuotanto laski 26,2 %.

RBK:n asiantuntijoiden mukaan tuotannon laskua selittää Karjalan talouden yksipuolisuus. Tasavalta valmistaa erityisesti vähän jalostettuja puutuotteita ja metalliteollisuuden raaka-ainetta, ja näillä aloilla markkinat ovat sulkeutuneet pakotteiden ja metallimarkkinoiden kriisin takia.

Venäjän tilastokeskuksen sekä kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan koko maan teollisuustuotanto laski viime vuoden tammi-marraskuussa vain 0,1 tai 0,8 %. Sikäli kun luvut pitävät paikkansa, niitä selittänee aseteollisuuden tuotannon kasvu, arvelee Venäjän uutiset.

Rapala jatkaa tuotantoa Sortavalassa

Suomalainen kalastustarvikeyhtiö Rapala lopetti Suomessa, mutta jatkaa tuotantoaan Sortavalassa, kertoo talouslehti RBK. Paikallinen tytäryhtiö Raptech toimii tällä hetkellä yhdessä vuorossa ja uusien työntekijöiden rekrytointi on lopetettu. Uusia irtisanomisia ei tehtaalla kuitenkaan ole.

Rapalan tytäryhtiö on toiminut Karjalan tasavallassa vuodesta 2007 lähtien. Vuonna 2021 se valmisti 14,5 miljoonaa Rapala ja Storm -vaappujen aihioita. Kesällä 2022 tehtaalla oli noin sata työntekijää.

Rapalan aikeesta supistaa tuotantoaan Sortavalassa kerrottiin viime lokakuussa. Tiedotusvälineiden mukaan yhtiö aikoi keskittää kapasiteettiaan kotimaahan ja siirtää osan tuotannosta Viroon. Sen sijaan se päättikin marraskuussa lopettaa tuotantonsa Suomessa.

"Rapala lures" - petollinen kuin vieheensä.

Venäjän uutiset

Lämmityslaskut shokeeraavat karjalaisia

Karjalan tasavallassa kauhistellaan kohonneita lämmityskustannuksia, kertoo Daily Karelija. Kunnallispalvelujen laskut ovat monilla kaksinkertaistuneet, ja sähkön hinta on noussut enimmillään 55,5 %.

Kunnallispalvelujen tariffeja nostettiin Venäjällä joulukuun alussa. Sähkön, kaasun ja kaukolämmön hinnat nousivat Karjalassa noin 9 prosenttia, mutta monilla laskut ovat lähes kaksinkertaistuneet. Kaalamolaisen Jevgenija Pastuhovan 35 neliön asunnon lämmityslasku kasvoi joulukuussa 4739 ruplaan marraskuun 2501 ruplasta. Aunuksen Riipuskalassa asukas sai joulukuulta 12 500 ruplan laskun tulikuumista pattereista, joiden takia ikkunat ja parvekkeen ovi täytyy pitää koko ajan auki.

Sähkölaskujen kasvua selittävät muutokset päivä- ja yösähkön hinnoittelussa. Päiväsähkön hinta on noussut 24,6 ja yösähkön 32,1 prosenttia. Kolmivaiheisen tariffin huippuajan hinta on noussut peräti 55,5 %. Petroskoilainen Mihail maksoi tämän seurauksena joulukuussa sähköstä 87 % enemmän kuin marraskuussa, vaikka hän pyrkii käyttämään talonsa lämmittämiseen yösähköä. Viranomaiset selittävät, että suurin osa kuluttajista maksaa sähköstään yhtä hintaa, jolloin korotukset mahtuvat kokonaisuudessaan yhdeksän prosentin haarukkaan.

Kilowattitunnin hinta on Venäjällä Suomeen verrattuna alhainen, mutta venäläisille sähkö on aina ollut kallista. Karjalan tasavallassa keskipalkka oli lokakuussa 54 000 ruplaa (727 euroa) ja keskimääräinen eläke 22 730 ruplaa (306 euroa). Tämä tarkoittaa, että yksineläjän tuloista saattaa mennä puolet kunnallismaksuihin, muistuttaa Venäjän uutiset.

Karjalaisedustajaa syytetään armeijan halventamisesta

Karjalan tasavallan lainsäädäntökokouksen edustajaa Emilija Slabunovaa vastaan on nostettu hallinnollinen syyte "armeijan halventamisesta", kertoo verkkolehti The Moscow Times. Syynä on Jabloko-puolueen jäsenen kehotus käyttää Ukrainan sotaan menevät rahat koulujen rakentamiseen.

Syyte perustuu Yhtenäinen Venäjä -puoluetta lainsäädäntökokouksessa edustavan Leonid Limintshukin tekemään ilmiantoon. Slabunova oli vaatinut Karjalan parlamentin komiteoiden istunnossa verojen käyttämistä "sotilasoperaatioiden" sijasta koulujen rakentamiseen. Limintshuk pitää "halventamisena" myös Slabunovan Telegram-kanavalleen uudelleen lähettämää Jablokon viestiä, jossa arvosteltiin Venäjällä julistettua liikekannallepanoa.

Telegram-kanava From Karelia with freedom kertoo, että Slabunovan juttuun on osallistunut turvallisuuspalvelu FSB:n "asiantuntijana" Petroskoin yliopiston historian dosentti Aleksandr Iljin. Hänen mukaansa kansanedustaja kehottaa olemaan käyttämättä verovaroja "sotilaalliseen erikoisoperaatioon" eikä tunnusta sen tärkeyttä, "mikä halventaa Venäjän asevoimien toimia sotilaallisessa erikoisoperaatiossa Venäjän etujen puolustamiseksi (Ukrainan denatsifiointi ja demilitarisointi)".

FSB:tä aikaisemminkin palvelleen Iljinin mukaan Jabloko-puolue vastustaa Venäjän osallistumista ulkomailla käytäviin aseellisiin konflikteihin ja sisällissotiin ja vaatii Ukrainan sisäisiin asioihin sekaantumisen lopettamista. Telegram-kanavan mukaan Slabunovaa vaaditaan vastuuseen Venäjällä toistaiseksi sallitun puolueen politiikasta.

Venäjän uutiset

Jyskyjärveläiselle kerättiin sakkorahat

Venäjän hyökkäyssodan arvostelusta tuomitulle jyskyjärveläisnaiselle on kerätty sakkorahat, kertoo Telegram-kanava From Karelia with freedom. Kostamukselainen tuomioistuin oli määrännyt hänelle 50 000 ruplan sakon kolmesta "armeijan halventamistapauksesta". Venäjän uutiset on kertonut tapauksesta aiemmin.

64-vuotias jyskyjärveläinen eläkeläinen Antonina Nikulina oli kirjoittanut V kontakte -sivulle, että "sodan uuniin heitetään biljoonia ruplia", vaikka ne voitaisiin käyttää terveydenhoitoon, asuinrakentamiseen ja teiden parantamiseen. Poliisi laati naisesta kolme tutkintapöytäkirjaa ja oikeus tuomitsi hänet kolmeen sakkorangaistukseen. Jyskyjärven sääasemalla koko elämänsä ajan työskennellyt Nikulina kieltäytyi tunnustamasta itseään syylliseksi. Hän ilmoitti oikeudenkäynnin jälkeen toimittajille, "ettei luovu sanoistaan".

Myötätuntoiset ihmiset keräsivät sakkorahat Nikulinan tilille vuorokauden sisällä.

Venäjän uutiset

Nuoret pakenevat pohjoisesta

Nuoriso muuttaa pois Karjalan tasavallan pohjoisosista, kertoo Daily Karelija. Syynä ovat koulutuksen ja terveydenhuollon heikko taso, opiskelumahdollisuuksien puute ja alhaiset palkat. Muuttoliikkeen seurauksena alueella on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta.

Karjalan tiedekeskuksen tutkijoiden mukaan Venäjän arktisen alueen tutkitoimet kohdistuvat lähinnä uusiin sijoittajiin. Palkanlisää maksetaan vain niille opettajille ja lääkäreille, jotka ovat muuttaneet alueelle muualta. Paikallisilla yrityksillä ja ihmisillä ei ole oikeutta arktiseen tukeen, minkä takia kaupungeissa koulutuksensa nuoret saaneet eivät palaa kotiseudulleen. Lastensa perässä alueelta muuttavat pois myös keski-ikäiset.

Karjalan tasavallan pohjoisten piirien eli Kostamuksen, Belomorskin, Kemin, Louhen, Kalevalan ja Segezhan väestö on laskenut tämän vuoden alun lukujen mukaan 4,6 tuhannella hengellä noin 109 tuhanteen. Väkiluku on kasvanut vain Kostamuksessa muutamalla sadalla hengellä. 

Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen tilannetta on heikentänyt entisestään eurooppalaisen yhteistyön loppuminen ja läntisten markkinoiden sulkeutuminen. Metsäteollisuuden pysähtymisestä kärsii erityisesti Mujejärven piiri, jolle halutaan arktisen alueen tukea. Tutkijat panevat toivonsa lähinnä luontomatkailun kehittämiseen.

Venäjän uutiset