Venäjän varjotalous on romahtanut

Venäjän epävirallinen talous on romahtanut ja yli miljoona ihmistä on jäänyt työttömäksi, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Varjotalous on tuottanut jopa kolmanneksen maan bruttokansantuotteesta.

"Harmaan talouden", pienyrittäjät ja heidän työntekijänsä käsittävä epävirallinen talous on kokenut pahimman shokkinsa kymmeneen vuoteen. Varjotaloudeksikin kutsuttu sektori tuotti ennen Ukrainan sotaa jopa kolmanneksen Venäjän bruttokansantuotteesta, arvioi Venäjän kansantalouden ja julkishallinnon akatemia RANHiGS. Nyt sen työvoima on supistunut 1,2 miljoonalla, kertovat maan tilastokeskuksen Rosstatin tilastot. 

Työntekijöiden määrällä mitattuna epävirallisen talouden koko on nyt alimmillaan vuoden 2011 jälkeen. Koronapandemian aikana se supistui 14 miljoonaan ihmiseen, ja nyt luku on 13,4 miljoonaa. Syitä lamaan ovat erityisesti Venäjän köyhimipiä alueita koskettanut liikekannallepano sekä väestön reaalitulojen lasku. Ihmiset kuluttavat vähemmän tavaroita ja palveluita, mistä kärsivät erityisesti yksityisviljelijät ja palvelualojen työntekijät. Epävarmuuden lisääntyminen saa ihmiset hakeutumaan virallisiin työsuhteisiin niiden tarjoaman sosiaaliturvan takia.

Rosstatin mukaan Venäjän työttömyysaste putosi viime vuonna historiallisen alhaalle 3,6 prosenttiin. Piilotyöttömyys voi kuitenkin olla lähes kolme kertaa suurempi. Virallisten tilastojen mukaan tämän vuoden alussa 4,2 miljoonaa venäläistä työskenteli osa-aikaisesti tai oli lomautettuna tai palkattomalla vapaalla.

Venäjän uutiset

Tieteilijät pakenevat Venäjältä

Venäjältä on lähtenyt viime kuukausina satoja tutkijoita sodanvastaisten mielipiteiden, viranomaisten painostuksen ja turvallisuusjoukkojen uhkailun takia, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Tieteen aivovuoto on pahin sitten Neuvostoliiton hajoamisen.

Paenneiden joukossa on monia huipputason asiantuntijoita kuten akateemikko ja Moskovan matemaattisen seuran puheenjohtaja Viktor Vasiljev, tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen, astrofyysikko Juri Kovaljov, professori Sergei Popov (myös astrofyysikko) ja professori Aleksandr Markov (biologi).

Tutkijajärjestö Scholars at Risk on auttanut yli 200 tieteilijää poistumaan Venäjältä. Saksalainen Alexander von Humboltin säätiö on auttanut 62 tutkijaa pois Venäjältä. Ulkomailta uutta työpaikkaa etsivien tieteilijöiden Telegram-ryhmissä on yli 6000 jäsentä.

Tieteen popularisoijana tunnetun Popovin mukaan "Venäjän tiede on taantunut useilla vuosilla ja kokonaiset tieteenalat ovat pysähtyneet". Venäjän liberaaleimpiin yliopistoihin kuuluneesta Moskovan talouskorkeakoulusta on lähtenyt ainakin 150 opettajaa, sanoo entinen professori Konstantin Sonin. Talouskorkeakoulun johto on vaatinut, että sen sivuilta poistetaan kaikkien "ulkomaisten agenttien" nimet. Se on myös lähettänyt osastoille muistion kielletyistä julkaisuista ja kirjoista.

A. V. Poletajeville nimetystä Humanististen historiallis-teoreettisten tutkimusten insituutista on lähenyt 60 % henkilökunnasta ja instituutti on menettänyt kansainvälisen statuksensa. Sosiologi Anna Kuleshova ja antropologi Aleksandra Arhipova sanovat törmänneensä tapauksiin, joissa tieteellisten lehtien toimittajat ovat poistaneet artikkeleista Venäjältä muuttaneiden tutkijoiden nimet. "1980-luvulla oli sama käytäntö, ja nyt kaikki toistuu", sanoo Kuleshova.

Tieteilijöiden määrä saavutti Venäjällä viime vuoden alussa historiallisen aallonpohjansa: 340,1 tuhatta, kun Neuvostoliiton viime vuosina heitä oli 992 tuhatta. Tutkijoiden määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2014 lähtien. Laskelmien mukaan he ovat vähentyneet tänä aikana 76 000 hengellä eli 10,5 prosentilla.

Venäjän hallitus leikkasi viime vuonna tieteen rahoituksesta kymmenen prosenttia. Rahaa ei ole luvassa lisää seuraavinakaan vuosina, ja tieteen osuus budjetista laskee ensi vuonna 2,72 prosenttiin.

Venäjän uutiset

Kommunistiedustaja haluaa lapset töihin

Rostovin alueen lainsäädäntökokouksen kommunistiedustaja haluaa pakottaa lapset tuottamaan tarvikkeita Venäjän armeijalle, kertoo verkkolehti The Insider. Tatjana Ivashtshenkon mukaan kouluilla on oltava oikeus työllistää lapset ilman vanhempien lupaa.

Ivashtshenkon mukaan Venäjällä on palattava järjestelmään, jossa "vanhemmat luottavat valtion tilauksen ja presidentin ohjeet täyttävään kouluun". Koululla tulee hänen mielestään olla oikeus panna lapset "yhteiskunnallisesti merkittävään vapaaehtoistyöhön" ilman vanhempien lupaa.

Ivashtshenkon mukaan koululaisten tulee valmistaa korsukynttilöitä ja naamiointiverkkoja. Hän toteaa, että lapset eivät kouluaikanaan nosta mitään taulurättiä painavampaa. Kun he kasvavat aikuisiksi, heidän on pelastettava toverinsa taistelukentältä, sanoo edustaja. Lainsäädäntökokouksen puheenjohtaja on antanut asian valmistelun sijaisensa tehtäväksi.

Venäjän uutiset

Venäjältä on paennut sata tuhatta IT-asiantuntijaa

Venäjältä on paennut tänä vuonna sata tuhatta tietotekniikan asiantuntijaa, kertoo uutistoimisto Interfax. Digitalousministeri Maksut Shadajevin mukaan tämä on noin 10 % alan työntekijöistä.

Shadajev sanoo, että 80 % ulkomaille muuttaneista IT-asiantuntijoista työskentelee edelleen venäläisyritysten palveluksessa. Tämän vuoksi hän pitää "ennenaikaisena" ankarien rajoitusten asettamista etätyötä tekeville.

Ministerin mukaan etätyölle asetetut rajoitukset pakottaisivat venäläisyrityksille työskentelevät asiantuntijat etsimään töitä ulkomaisista yhtiöistä. Valtion tietojärjestelmien kehittäjille ei tällaista työmuotoa voida hänen mielestään kuitenkaan hyväksyä.

Venäjän uutiset

Nuoret pakenevat pohjoisesta

Nuoriso muuttaa pois Karjalan tasavallan pohjoisosista, kertoo Daily Karelija. Syynä ovat koulutuksen ja terveydenhuollon heikko taso, opiskelumahdollisuuksien puute ja alhaiset palkat. Muuttoliikkeen seurauksena alueella on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta.

Karjalan tiedekeskuksen tutkijoiden mukaan Venäjän arktisen alueen tutkitoimet kohdistuvat lähinnä uusiin sijoittajiin. Palkanlisää maksetaan vain niille opettajille ja lääkäreille, jotka ovat muuttaneet alueelle muualta. Paikallisilla yrityksillä ja ihmisillä ei ole oikeutta arktiseen tukeen, minkä takia kaupungeissa koulutuksensa nuoret saaneet eivät palaa kotiseudulleen. Lastensa perässä alueelta muuttavat pois myös keski-ikäiset.

Karjalan tasavallan pohjoisten piirien eli Kostamuksen, Belomorskin, Kemin, Louhen, Kalevalan ja Segezhan väestö on laskenut tämän vuoden alun lukujen mukaan 4,6 tuhannella hengellä noin 109 tuhanteen. Väkiluku on kasvanut vain Kostamuksessa muutamalla sadalla hengellä. 

Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen tilannetta on heikentänyt entisestään eurooppalaisen yhteistyön loppuminen ja läntisten markkinoiden sulkeutuminen. Metsäteollisuuden pysähtymisestä kärsii erityisesti Mujejärven piiri, jolle halutaan arktisen alueen tukea. Tutkijat panevat toivonsa lähinnä luontomatkailun kehittämiseen.

Venäjän uutiset

Joka kuudes yritys irtisanoo työntekijöitä

Joka kuudes venäläisyritys on aloittanut irtisanomiset liikevaihdon laskun ja muiden ongelmien takia, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Tieto käy ilmi HR-konsulttiyhtiö Ancorin tutkimuksesta.

Henkilöstöä vähentäneistä yrityksistä lähes puolet on irtisanonut 10-30 % työntekijöistään, ja joka seitsemäs yritys on erottanut puolet henkilökunnastaan. Irtisanomisia on eniten kulutustavaroiden, vähittäiskaupan, hotelli- ja ravintola-alan, lääketieteen ja farmasian piirissä.

Eniten ovat irtisanoneet Venäjän markkinoilta poistuneet kansainväliset yritykset. Vähittäiskaupassa toimintansa on lopettanut 80 % ulkomaisista brandeista ja autoteollisuudessa sotaa edeltäneistä 20 tehtaasta toimii vain kaksi.

Eräillä aloilla on kuitenkin puutetta työvoimasta. Erityisen akuutti pula on liikekannallepanon takia ulkomaille muuttaneista IT-asiantuntijoista sekä insinööri- ja teknisen koulutuksen omaavista ammattilaisista. Virallisten tilastojen mukaan Venäjän työttömyysaste oli syyskuussa vain 3,8 %. Tämä johtuu maan heikosta demografisesta tilanteesta, toteaa Alfa-pankin pääekonomisti Natalija Orlova. 

Venäjä menettää väestöään paitsi luonnollisista syistä myös muuttoaallon takia, joka on vienyt maasta ainakin miljoona ihmistä. Orlovan mukaan ulkomaille on muuttanut noin 1,5 % Venäjän työvoimasta. Talouskehitysministeriön mukaan työvoima väheni pelkästään syyskuussa 600 000 henkilöllä.

Asiantuntijoiden mukaan Venäjän työttömyysaste jatkaa ensi vuonna laskuaan, eikä lähitulevaisuudessa ole odotettavissa joukkoirtisanomisten aaltoa. Pitkän tähtäimen ennusteissa ei heidän mielestään ole järkeä, sillä liiketoiminnan suunnitteluhorisontti on nyt korkeintaan yksi vuosineljännes, ja geopoliittisista syistä tilanne voi kääntyä täysin päälaelleen.

Venäjän uutiset