Tulan alueen Jefremovin piirioikeus käsittelee keskiviikkona Aleksei Moskaljovin vanhempainoikeuksien rajoittamista. Hänen 13-vuotias tyttärensä Marija (kuvassa) on ollut lastenkodissa maaliskuun alusta lähtien. Tämä on toinen tapaus, jossa holhousviranomaiset ottavat lapset pois Venäjän hyökkäyssodan vastustajilta. Lasten ja vanhempien pakkoerottaminen on yksi Neuvostoliiton sortovallan pahimmista käytännöistä, joka on palannut Venäjälle totalitaarisen valtion muiden menetelmien ohella, sanovat ihmisoikeusjärjestö Memorialin edustajat.
"Venäjän armeijan halventamisesta" syytetyn Moskaljovin tytär vietiin lastenkotiin 1. maaliskuuta. Maaliskuun 5. päivänä lastenkotiin lähetettiin liikekannallepanoa vastustaneessa mielenosoituksessa turvallisuuspoliisin kimppuun hyökkäämisestä syytetyn ulanudelaisen Natalja Filonovan ottopoika.
Stalinin aikana "kansanvihollisten" lapset laitettiin erityisiin orpokoteihin heidän vanhempiensa pidätyksen jälkeen. Vapaaksi jääneillä sukulaisilla ei useinkaan ollut rohkeutta ottaa näitä lapsia perheeseensä. Neuvostoliiton sortokäytäntöjä ei ole koskaan virallisesti tuomittu, eikä kommunistista puoluetta ja NKVD-KGB:tä ole julistettu rikollisjärjestöksi. Tämä on yksi syy siihen, miksi viime vuosina on palattu samanlaisiin sortotoimiin, sanoo historioitsija ja Memorialin työntekijä Sergei Bondarenko.
Bondarenkon mukaan vanhempien sodanvastaiset näkemykset on alettu rinnastaa epäsosiaaliseen käyttäytymiseen. Tämän vuoksi lapset voidaan ottaa pois, jotta heitä voitaisiin suojella vanhempien "vahingolliselta vaikutukselta". Historioitsija muistuttaa, että näin oli myös Neuvostoliitossa, joka ei uskonut "kansanvihollisille" edes heidän omia lapsiaan. Lasten tuli kasvaa "meikäläisiksi", neuvostolapsiksi.
Stalinin aikana vanhemmistaan erotettiin kymmeniä tuhansia lapsia. Neuvostoliiton myöhemmiltä vuosikymmeniltä tunnetaan useita kymmeniä tällaisia tapauksia, mutta kyseessä ei ole täydellinen luettelo, sanoo Neuvostoliiton toisinajattelijoiden asiantuntija, Memorialin arkiston työntekijä Aleksei Makarov. Käytäntöä sovellettiin lähinnä uskovaisiin: evankelisiin baptisteihin, Liettuan katolisiin, helluntailaisiin ja eräisiin adventistiryhmiin. Vanhempia syytettiin lasten oikeuksien loukkaamisesta, koska heidät pakotetettiin rukoilemaan eivätkä he saaneet mennä elokuviin tai kouluun lauantaisin. Tällaisissa perheissä oli usein 5-6 lasta. Monesti isä istui vankilassa ja äidiltä riistettiin vanhempainoikeudet, sanoo Makarov.
Nyt sortotoimet koskevat yhä useampia ihmisiä ja niiden riski kasvaa jatkuvasti kaikkialla. "Tulan alueelta kotoisin olevan tytön isä tuskin piti itseään järjestelmän vihollisena. Todennäköisesti hän on vain hyvä ihminen, joka vastustaa ihmissyöjien ideologiaa. Järjestelmän kauheus on siinä, että se nostaa panoksia ja kriminalisoi yhä enemmän todellisuutta. Nykyään on teknisesti mahdollista jäljittää mitä tahansa, mikä lisää 'rikosten' paljastumista", sanoo Bondarenko.
Ensimmäiset yritykset riistää vanhempainoikeudet protesteihin osallistuneilta opposition edustajilta tehtiin vuonna 2019. Viranomaiset yrittivät näin rangaista Prokazovin ja Homskin perheitä, mutta tuomioistuimet torjuivat syyttäjän vaatimukset.
Vasta nyt, ensimmäistä kertaa nyky-Venäjän historiassa, asiasta "puhutaan täysin vakavissaan", kertoo OVD-Infon juristi Aleksandra Bajeva. "Jos he onnistuvat laittamaan lapsen orpokotiin, se on kauhea ennakkotapaus, joka voi aloittaa hirveän käytännön. Venäläiset lastenkodit ovat osa samaa rangaistusjärjestelmää, ainoastaan lapsille, eikä yksikään vanhempi halua lapsensa päätyvän sinne", sanoo Bajeva.
Venäjän uutiset
