Maanantain vastaisena yönä Irkutskin alueen Ust-Kutin piirissä syttyi tulipalo kaasukentällä. Seitsemästä loukkaantuneesta kaksi vietiin helikopterilla Bratskiin ja neljä on hoidettavana paikallisessa sairaalassa. Edellinen suuri tulipalo, jossa kuoli kaksi ihmistä, sattui Angarskin öljynjalostamossa 15. joulukuuta. Sitä ennen jalostamolla oli tulipalo marraskuun lopussa.
Vladivostokissa paloi sunnuntaina varasto, ja Moskovan alueen Balashihassa 12. joulukuuta kauppakeskus. Joulukuun 9. päivänä Moskovan lähellä tuhoutui tulipalossa kauppakeskuksen rakennustavaramarketti. Marraskuun lopussa Moskovan kolmen aseman aukion lähellä paloi varasto. Lisäksi tässä kuussa Venäjällä on tapahtunut ainakin neljä kaasuräjähdystä.
Asiantuntijoiden mukaan teollisuusonnettomuuksien syynä on henkilöstövajeesta, säästötoimista ja valvonnan puutteesta johtuva paloturvallisuusmääräysten noudattamatta jättäminen. Venäjän hallitus on maan hyökkäyssodan alkamisen jälkeen jäädyttänyt valtaosan liiketoiminnan tarkastuksista "talouden normaalin kehityksen turvaamiseksi ja pakotteiden yrittäjille aiheuttaman rasituksen vähentämiseksi".
Venäjän poikkeustilaministeriö on lisääntyneiden onnettomuuksien takia vaatinut lupaa palotarkastuksiin kaikissa suurissa kauppakeskuksissa ja varastoissa. Asiantuntijoiden mukaan vain puolet kohteista voi läpäistä tarkastukset, ja maaseudulla suurin osa kauppakeskuksista ei vastaa turvallisuusmääräyksiä.
Asuintaloissa tapahtuneiden räjähdysten syiksi asiantuntijat nimeävät laitteiden viat ja väärinkäytön. Molempiin liittyy yhtenäisen viranomaisvalvonnan puuttuminen. Moskovan asumisorganisaatioiden liiton puheenjohtajan Konstantin Krohinin mukaan räjähdysten suuri määrä on vain sattumaa. Onnettomuuksia tapahtuu säännöllisesti syksyllä ja talvella, kun kaasuliesiä aletaan käyttää asuntojen lämmitykseen.
Kaasuntoimittajien tulisi itse valvoa kuluttajia, mutta ne eivät ole siitä taloudellisista syistä kiinnostuneita. Suuri osa liesistä ja vedenlämmittimistä on vanhentunut eivätkä ne täytä turvallisuusmääräyksiä. Laitteita täytyy huoltaa ja valvoa säännöllisesti, mutta toistaiseksi onnettomuuksien ehkäisyä pidetään ihmishenkiä kalliimpana. Krohinin mukaan kaasuräjähdyksiä tapahtuu eniten maissa, joissa on "heikosti kehittynyt talous ja korruptoitunut virkakoneisto". Tässä suhteessa Venäjää voi verrata esimerkiksi Turkkiin.
Uutiset räjähdyksistä ja tulipaloista ovat synnyttäneet huhuja "ukrainalaisten sabotöörien" Venäjällä tekemistä tihutöistä. Niitä ruokkii duumassa tehty lakialoite sabotaasista annettujen rangaistusten koventamisesta aina elinkautiseen saakka. Telegram-kanavilla väitetään, että viranomaiset yrittävät salata tuhotöiden laajuuden.
Venäläisen historioitsijan ja sosiologin Nikolai Mitrohinin mukaan ei ole sattumaa, että tuhotyöt keskittyvät rakennustarvikkeiden varastoihin ja rautakauppoihin. Hänen mielestään niiden avulla yritetään luoda tavarapulaa ja lietsoa paniikkia.
Yhdysvaltoihin muuttanut historioitsija Juri Felshtinski sanoo, että "Ukrainalla selitetään nyt kaikkea, mitä Venäjällä tapahtuu, syyttä tai syystä". Taloutta yritetään muuntaa sota-ajan tarpeisiin, eikä silloin välitetä turvallisuusmääräyksistä. Onnettomuuksien riski kasvaa, ja jatkossa ne tulevat vain lisääntymään. Mutta tietysti myös ukrainalaiset ovat kiinnostuneita kaikenlaisista iskuista vihollisen alueelle, Felshtinski toteaa.
Venäjän uutiset
