Karjala etsii apua Ugandasta

Karjalan metsäteolllisuus etsii sahatavaralle markkinoita Afrikasta, kertoo tasavallan uutissivusto Respublika. Yhdysvaltojen pakotelistalleen asettama tasavallan päämies Artur Parfentshikov on keskustellut asiasta Ugandan suurlähettilään Moses Kizigen kanssa. Ugandaa kiinnostavat Karjalassa kalanviljely ja kaivosteollisuus.

Parfentshikovin mukaan Karjalan tasavalta tarjoaa vientiin yli 800 000 kuutiometriä laadukasta sahatavaraa. "Uskomme, että Afrikka ja Uganda ovat hyvin lupaava markkina tuotteillemme. Olemme valmiita antamaan kaiken tarvittavan avun yhteyksien luomiseksi Karjalan ja Ugandan elinkeinoelämän välille", totesi tasavallan päämies tapaamisessa.

Ugandan edustajat olivat puolestaan kiinnostuneita yhteistyöstä kalanviljelyn tieteellisessä tutkimuksessa. "Ugandalla on potentiaalia tulla yhdeksi tärkeimmistä kalantuottajista", sanoi suurlähettiläs Kizige.

Afrikkalainen osapuoli suunnittelee myös yhteistyötä kaivosalalla. "Meillä on paljon hyötykaivannaisia", totesi suurlähettiläs. Ugandassa ollaan lisäksi kiinnostuneita Petroskoin yliopiston tarjoamista koulutusmahdollisuuksista. Tällä hetkellä yliopistossa ei ole ugandalaisopiskelijoita.

Sahatavaran tuotanto väheni Karjalassa viime vuonna 25,8 %. Helmikuussa kerrottiin, että tasavallan metsäteollisuuden kannattavuus on laskenut "kriittiselle tasolle".

Yhdysvallat asetti viime viikolla Artur Parfentshikovin pakotelistalleen. Tasavallan päämiehen mukaan pääsy "kunnon ihmisten seuraan" on "palkinto ja osoitus siitä, että Karjala on oikealla tiellä. Nyt tasavalta selviytyy pakotteista, ottaa käyttöön uusia tuotantomenetelmiä, lisää investointeja sekä tukee yrittäjiä ja sotilaallisen erikoisoperaation osanottajia". 

Parfentshikovin mielestä "kollektiivinen länsi" on tehnyt virhearvion ja "pakotteet vain karaisevat ja vahvistavat meitä". Apua tähän etsitään Ugandasta, lisää Venäjän uutiset.

Karjalan metsäteollisuuden tilanne on "kriittinen"

Karjalan metsäteollisuuden kannattavuus on laskenut "kriittiselle tasolle", kertoo talouslehti RBK. Tasavallan hallituksen mukaan syinä ovat pakotteet ja etäisyys Aasian markkinoista.

Karjalan tasavallan hallituksen kokouksessa puhuneen ministeri Andrei Karpilovitshin mukaan viime vuosi oli pakotteiden takia erittäin vaikea alueen metsäteollisuudelle. Yritykset ovat joutuneet talous- ja rahoitusvaikeuksiin EU-markkinoiden menetyksen ja investointihankkeisiin tarvittavien tuontikoneiden ja -laitteiden puutteen takia.

Karpilovitshin mukaan puutuotteiden alhaiset hinnat koti- ja ulkomailla sekä etäisyys uusista (lue: Aasian) markkinoista ovat laskeneet yritysten kannattavuuden "kriittiselle tasolle". Karjalassa ongelma on erityisen ajankohtainen. Suurin osa puunjalostusyrityksistä kuitenkin jatkaa toimintaansa ja on pystynyt säilyttämään työvoimansa, sanoo ministeri.

Hakkuiden määrä laski Karjalassa viime vuonna 21,8 % yhteensä 6,3 miljoonaan kuutiometriin. Jalostetun puun tuotanto väheni 18,8 % ja sellu- ja paperiteollisuuden 3 %. Laskua oli eniten sahatavaran ja polttoainepellettien tuotannossa. Paperisäkkien ja kassien tuotanto kasvoi samaan aikaan 7,7 %.

Tasavallan päämies Artur Parfentshikov panee toivonsa kotimaisen kysynnän kasvuun ja puun jalostusasteen lisäämiseen. Karjala sekä Arkangelin, Novgorodin ja Vologdan alueet esittivät viime vuoden lopulla yhteisen vetoomuksen pääministeri Mihail Mishustinille metsäteollisuuden tukemiseksi. Putin lupasi helmikuussa kuljetustukia, lykkäyksiä metsäpalstojen vuokranmaksuun ja puutalojen rakentamiseen tarkoittujen asuntolainojen kaltaisia keinoja kysynnän lisäämiseksi.

Venäjän uutiset

International Paper vetäytyy Venäjältä

Venäjän metsäteollisuuden suurin ulkomainen sijoittaja vetäytyy maasta, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Amerikkalainen International Paper myy osuutensa sellu- ja paperiyhtiö Ilimistä.

International Paper osti 15 vuotta sitten 650 miljoonalla dollarilla 50 % Ilim-konsernia hallitsevasta sveitsiläisyrityksestä. Nyt se myy osuutensa 484 miljoonalla venäläisille kumppaneilleen. Kauppa odottaa vielä Venäjän sääntelyviranomaisten hyväksyntää.

Amerikkalaisyritys aikoo myydä myös 2,39 % suoran omistuksensa Ilim-konsernista ja hankkiutua eroon muista yritykseen liittyvistä osuuksista. Kaupasta kiinnostuneet venäläiset kumppanit saattavat ostaa ne 24 miljoonalla dollarilla.

International Paper ilmoitti ensimmäisen kerran aikeestaan poistua Venäjältä maaliskuussa 2022. Venäjän hallitus hyväksyi samassa kuussa menettelyn ulkomaisten yritysten joukkopaon estämiseksi. Myydäkseen omistuksensa ulkomaisen yrityksen on hankittava kaupalle Venäjän viranomaisten lupa.

Ilim on Venäjän suurin sellun ja paperin tuottaja. Se valmistaa 75 % Venäjän sellusta, 20 % kartongista ja 10 % paperista. Yhtiö omistaa sellu- ja paperitehtaat Arkangelin ja Irkutskin alueen Korjazhmassa, Bratskissa ja Ust-Ilimskissa. Ilimille kuuluu myös hakkuuyrityksiä ja kaksi aaltopahvitehdasta Leningradin ja Moskovan alueilla.

Venäjän uutiset

Segezha Group luopuu Karjalan tehdashankkeesta

Metsäteollisuusyhtiö Segezha Group luopuu Karjalan tasavaltaan suunnitellusta sellu- ja paperitehtaasta, kertoo uutistoimisto Interfax. Mahdolliset tehdashankkeet suuntautuvat nyt Siperiaan.

Segezha Group oli suunnitellut Karjalan tasavaltaan 150 miljardin ruplan sellu- ja paperitehdasta, jonka vuosituotanto olisi 1,5 miljoonaa tonnia. Yhtiö luopuu hankkeesta tehdaslaitteiden hankintaongelmien, rahoitusvaikeuksien ja Euroopan markkinoiden sulkeutumisen takia. Tuotannon kuljettaminen Karjalasta Kiinaan tai muille markkinoille olisi liian kallista.

Yhtiö tutkii nyt mahdollisuutta rakentaa sellu- ja paperitehdas Krasnojarskin aluepiiriin, josta se on ostanut suuria metsäalueita. Suunnitelmissa on Kiinasta hankittu tuotantolaitos, jonka kapasiteetti olisi enintään miljoona tonnia. Tällä hetkellä Siperiassa tuotetaan etupäässä sahatavaraa, ja halpa massapuu jää käyttämättä. Krasnojarskin aluepiiri olisi myös lähempänä Kiinan markkinoita.

Venäjän uutiset

Sylvamo on myynyt Svetogorskin sellu- ja paperitehtaan

Amerikkalainen paperiyhtiö Sylvamo on myynyt Venäjän-toimintonsa, kertoo talouslehti Forbes. Kauppaan kuuluu Svetogorskissa eli entisessä Ensossa sijaitseva sellu- ja paperitehdas. Sylvamo tunnetaan Venäjällä erityisesti SvetoCopy-merkkisen toimistopaperin tuottajana.

Sylvamon Venäjän-toiminnot on ostanut kazanilainen pehmopaperin valmistaja Pulp Invest. Kaupan arvo on 420 miljoonaa dollaria, mutta valuutan kurssimuutosten ja transaktiomaksujen jälkeen Sylvamo saa summasta 390 miljoonaa. Yhtiön mukaan se käyttää 325 miljoonaa velkojen maksamiseen.

Sylvamo ilmoitti toukokuussa vetäytyvänsä Venäjältä. Sen omistama Svetogorskin tehdas on valmistanut muun muassa paperia ja tetrapakkausten aihioita. Tuotanto keskeytettiin maaliskuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Svetogorskin sellu- ja paperitehdas on kaupungin ainoa merkittävä tuotantolaitos.

Leningradin alueen uutissivusto 47 News tarkentaa, että kolme kuukautta sitten perustetun Pulp Investin ainoa omistaja on Sylvamon Venäjän-johtaja Timur Gabidullin. Svetogorskin ulkomaalainen johtoporras on työskennellyt tehtaalla Imatralta käsin.

Venäjän uutiset

"Venäjän metsäteollisuus lähestyy apokalypsia"

Euroopan unionin asettamat pakotteet tekevät Luoteis-Venäjän metsäteollisuudesta kannattamatonta, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Kuljetuskustannusten nousu ja puutavaran hintojen lasku pakottavat yritykset supistamaan ja jopa lopettamaan tuotantonsa.

Metsäteollisuuden viennin suuntautuminen Kiinan markkinoille on kolminkertaistanut kuljetuskustannukset. Sahatavaran hinta on lisääntyneen kilpailun takia laskenut 30 prosenttia, ja lasku jatkuu edelleen.

Yritykset ovat joutuneet kannattavuuden rajoille tai toimivat tappiollisesti. Ne pyytävät valtiolta lisää tukea logistiikkakustannuksiin ja vaativat rautateiltä enemmän kiintiöitä. Ensi vuoden alusta lähtien valtio maksaa jokaiselle yhtiölle enintään 300 miljoonaa ruplaa kuljetustukea, mutta tämä ei riitä kattamaan puoliakaan kustannuksista. Lisäksi tuet asettavat yritykset epätasa-arvoiseen asemaan.

EU kielsi venäläisten metsäteollisuustuotteiden tuonnin 10. heinäkuuta. Venäjän vientiä on sen jälkeen yritetty suunnata Kiinaan, mutta rautateiden kapasiteetti ei kestä lisääntyneitä kuljetuksia. Luoteis-Venäjällä puunhankinta alkoi vähentyä jo ennen pakotteiden voimaan tuloa. Eräillä alueilla laskua on kymmeniä prosentteja. Tsherepovetsin vaneri- ja huonekalutehtaan pääjohtajan mukaan Venäjän metsäteollisuus "lähestyy apokalypsia".

Venäjän uutiset