Tshetsheenejä ja dagestanilaisia ei oteta töihin

Venäläinen nettikauppa Wilberries ei ota töihin tshetsheenejä ja dagestanilaisia, kertoo Telegram-kanava Baza. Perustuslain takaama kansalaisten tasa-arvo koskee vain etnisiä venäläisiä..

Dagestanilaismiestä ei otettu töihin Wilberriesiin, koska "yhtiön sääntöjen mukaan se ei palkkaa Tshetsheniasta ja Dagestanista kotoisin olevia ihmisiä". Mies oli ladannut tietonsa yhtiön työhönottosovellukseen ja mennyt haastatteluun. Nettikaupan työntekijä antoi hänelle kieltävän vastauksen kansallisuuden takia. 

Mies soitti juristille, joka oli hyvin yllättynyt kieltäytymisen syystä ja kehotti kuvaamaan tilanteen puhelimella. Silloin asiaan puuttui vartija, joka kertoi Wildberriesin säännöistä:

"Heillä on sellaiset säännöt, että tshetsheenit ja dagestanilaiset eivät työskentele. Et voi tehdä mitään, et pääkonttorin kautta etkä mitenkään. Tyttö on nyt varattu, hän on selittänyt sinulle selkeästi ja ymmärrettävästi, että Wildberriesin sääntöjen mukaan tshetsheenejä ja dagestanilaisia ei oteta töihin."

Wildberries on Venäjän suurin nettikauppa, joka toimii myös entisessä Neuvostoliitossa ja Israelissa. Yhtiö on Forbesin mukaan venäläisen Internetin toiseksi tärkein yritys, jonka arvo on 7,635 miljardia dollaria.

Venäjän perustuslaki takaa kansalaisten tasa-arvon kansallisuudesta ja syntyperästä riippumatta, mutta nettikommenteissa todetaan, että pykälä koskee vain etnisiä venäläisiä.

Venäjän uutiset

Abbas korvaa Adidasin

Venäjälle aletaan tuoda iranilaisia vaatemerkkejä, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Abbas, Alireza, Hassan, Samira ynnä muut korvaavat länsimaiset brändit.

Venäläisiin kauppoihin ilmestyy pian pari tusinaa iranilaista vaatemerkkiä. Asiasta on sovittu iranilaistuottajien, Venäjän kauppa- ja teollisuusministeriön ja kauppakeskusten tapaamisessa.

Ukrainan sodan takia tyhjilleen jääneisiin kauppakeskuksiin tarjolla olevia brändejä ovat alusvaatemerkit Abbas ja Rasoul, Hassan, Romina ja Kiana, naistenvaatemerkit Samira ja Jila sekä Alireza-farkut. Kyse on bulkkitavarasta, joka on halvempaa kuin turkkilaiset vastineet. Yksi valmistajista on jo solminut 15 miljoonan dollarin toimitussopimuksen. 

Venäläiset kuluttajat supistivat viime vuonna jyrkästi menojaan sodan ja pakotteiden aiheuttaman kriisin takia. Kulutustavaroiden myynti laski kuuden kuukauden ajan yli 10 %, ja marraskuussa laskua oli tilastokeskus Rosstatin mukaan 11,7 % edellisvuoteen verrattuna.

Suurimmissa kauppakeskuksissa kävijämäärät laskivat viime vuonna kymmenessä kuukaudessa 25 %. Yrittäjyyden ja talouden kehittämisinstituutin mukaan Venäjältä poistui 46 kulutustavaramerkkiä. Niiden joukossa ovat Adidas, H&M, Nike, Zara, Pull & Bear, Bershka, Chanel ja Louis Vuitton Moët Hennessy.

Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö on yrittänyt ratkaista ongelmaa maaliskuussa hyväksytyn "rinnakkaistuonnin" avulla. Se mahdollistaa ulkomaisten tavaroiden tuonnin ilman oikeuksien haltijan lupaa.

Venäjän uutiset

Sotilaista tehdään nakkikauppiaita

Novgorodin kuvernöörin Andrei Nikitinin mukaan venäläissotilaat voivat ryhtyä nakkikauppiaiksi, kertoo talouslehti Kommersant. Nakkien myyminen on kaupungin keskusaukiolla kiellettyä, mutta Ukrainasta palaaville sotilaille se sallitaan, sillä "he ovat sankareita".

Nikitin esitti ajatuksensa tiistaina odotellessaan Putinin puheen alkamista. Kuvernööri kannatti ehdotusta erityisen tukisäätiön perustamisesta "erikoisoperaation" osanottajille ja heidän perheenjäsenilleen. Sotilaat ovat hänen mukaansa "sankareita", eikä heitä saa unohtaa: 

"Kyllä, me tulemme tukemaan ja kannustamaan heitä! Eli kukaan ei saa myydä nakkeja Sofian aukiolla, mutta he saavat!"

Ajatus nakkien myymisestä herätti laajaa huomiota Venäjän mediassa. Verkkolehti Podjomin mukaan Nikitinin lehdistöpalvelu joutui täsmentämään, että kyse ei ollut nakeista sinänsä, vaan erilaisista sotilaille myönnettävistä etuisuuksista:

"Kohtelemme sotilaallisen erikoisoperaation osanottajia äärimmäisellä kunnioituksella. Jos sellaisia sanoja oli, ne eivät viitanneet kirjaimellisesti nakkien myyntiin, vaan siihen että kuvernöörin mielestä sotilaille tulee antaa tiettyjä etuisuuksia liiketoiminnassa, sosiaalipalveluissa, terveydenhuollossa ja kaikilla aloilla, joilla he voivat itseään toteuttaa, lisäkoulutusta ja muuta sellaista, sitä tässä tarkoitettiin."

Venäjän uutiset

Sipuli ohitti kurkun

Sipulin hinta on noussut Venäjällä tämän vuoden alusta 62,5 prosenttia, kertoo radioasema Businessa FM. Vähittäiskaupan hintatilaston aiempi johtaja kurkku on pudonnut toiselle sijalle (+55 %).

Tilastokeskus Rosstatin mukaan kuluttajahinnat ovat nousseet vuoden alusta 1,3 %. Eniten ovat nousseet sipulin ja kurkun, tomaattien (+37,7 %), porkkanoiden (+23 %), banaanien ja punajuuren (+14 %), perunan (+11,5 %), kaalin (+7 %) ja omenien (+6,5 %) hinnat.

Helmikuun alussa Venäjällä päiviteltiin varsinkin kurkkujen ja tomaattien hinnannousua. Tatarstanin pääkaupungissa Kazanissa paikalliset kurkut maksoivat torilla 500-600 ruplaa eli noin 6-7 euroa kilo ja muualta tuodut 650-850 ruplaa. Parhaiden uzbekistanilaisten tomaattien hinta oli 1200 ruplaa (15 euroa) kilolta.

Venäjän talousministeriö ennustaa tälle vuodelle 5,5 % inflaatiota. Keskuspankin mukaan vuosi-inflaatio vaihteli helmikuussa alueittain 6,6 prosentista 18,1 prosenttiin.

Venäjän uutiset

Ranskalainen kauppaketju tukee Venäjän armeijaa

Ranskalainen kauppaketju Auchan tukee Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, kertoo verkkolehti The Moscow Times. The Insiderin, Le Monden ja Bellingcatin tutkimuksen mukaan yhtiö toimittaa "humanitaarista apua" Venäjän armeijalle ja auttaa viranomaisia värväämään työntekijöitään rintamalle.

Auchanin Pietarin johtaja Natalja Zeltser pyysi viime maaliskuussa kollegoitaan keräämään humanitaarista apua. Hän liitti kirjeeseen luettelon tavaroista, joiden joukossa oli sukkia, savukkeita, tupakansytyttimiä ja parranajokoneita. Kappalemäärien mukaan tavaraa oli riittävästi yhdelle tai kahdelle pataljoonalle. 

"Humanitaarinen apu" naamioitiin kymmenen eri yrityksen ostoksi, mutta logistiikkapäällikkö Elmira Ivanovan mukaan tavarat annettiin ilmaiseksi. Erään työntekijän mukaan Auchanissa kaikille oli selvää, että "avun" kohteena oli "sotilaallinen erikoisoperaatio" Ukrainassa. Asian vahvistaa myös yksi lähetyksen tilanneista yrityksistä. Ne ovat kaikki yhteydessä Pietarin kaupungin liikenneyhtiöön, jonka kerrotaan yhdessä kaupungin liikennekomitean kanssa keränneen puolustusministeriölle 280 tonnia tavaraa eri organisaatioilta.

"Humanitaarista apua Donbasia varten" on kerätty myös Auchanin kauppakeskuksissa Samarassa, Rybinskissä ja Vladimirissa. Yhtiö on lisäksi auttanut Venäjää syksyllä alkaneessa liikekannallepanossa toimittamalla armeijan kutsuntatoimistoille tietoja työntekijöistään. Palvelukseenastumismääräyksiä on jaettu suoraan työpaikalla ja niiden saajille on tarjottu irtisanoutumista.

Auchan on yksi monista ranskalaisyrityksistä, jotka jatkavat toimintaansa Venäjällä maan Ukrainassa käymästä hyökkäyssodasta huolimatta. Sillä on Venäjällä 230 myymälää, jotka tuottavat 10 % yhtiön kansainvälisestä liikevaihdosta eli noin 3,2 miljardia euroa vuodessa.

Venäjän uutiset on aiemmin kirjoittanut ranskalaisesta Bonduellesta, joka on myös toimittanut "humanitaarista apua" Venäjän armeijalle. Suomessa Venäjällä toimivien ranskalaisyritysten boikotointi käy helpoiten kieltäytymällä ostamasta meijerijätti Danonen tuotteita. Sen merkkejä ovat muun muassa Actimel, Activia, Danio, Danonino, DanUp ja Vitalinea.

Tulassa painetaan elintarvikekuponkeja

Tulalaisessa kirjapainossa painetaan elintarvikkeiden säännöstelykuponkeja, kertoo paikallinen uutissivusto Tulskaja pressa. Kirjapainossa otetuissa kuvissa nähdään arkki, jossa on kuponkeja maidon, lihan, kalan ja suolan ostamista varten.

Säännöstelykuponki eli talonki on venäläisille vanha tuttu, jonka kohtaaminen sykähdyttänee ainakin vanhempia ihmisiä. Viimeksi niitä on nähty Neuvostoliiton loppuaikoina, jolloin kaikesta oli pulaa. Varsinaista jälleennäkemistä saadaan kuitenkin vielä jonkin aikaa odottaa, sillä aluehallinnon mukaan kyseessä on "suunnitelman mukainen painotyö":

"Tulan alueen kauppa- ja teollisuusministeriö päivittää väestön elintarvike- ja tavarahuoltoa koskevia asiakirjoja. Tällaisesta työstä on säädetty nykyisessä lainsäädännössä ja se on suunniteltua."

Aluehallinto näyttää unohtaneen suolan jälkeen tärkeimmän eli tulitikut, muistuttaa Venäjän uutiset.

Vähittäiskaupan myynti on laskenut Pietarissa 17,9 %

Pietarilaiset käyttävät kaupoissa vähemmän rahaa kuin ennen, kertoo uutissivusto Fontanka. Ravintoloiden liikevaihdon kasvu on laskenut puoleen. Asia käy ilmi kaupungin tilastokeskuksen Petrostatin raportista.

Pietarilaiset käyttivät syyskuussa 2022 kaupoissa 157,6 miljardia ruplaa, mikä on inflaatio huomioon otettuna 17,9 % vähemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Elintarvikkeiden myynti kasvoi 3,7 % ja oli 58,6 miljardia ruplaa, kun taas käyttötavaroiden kauppa laski 27,4 % eli 99 miljardiin ruplaan.

Vähittäiskaupan myynti oli vuoden 2022 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 1,46 biljoonaa ruplaa, mikä on 9,7 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla. Elintarvikkeiden myynti kasvoi 2,6 %, kun taas käyttötavaroiden kauppa laski 15,8 %.

Ravintola-alan liikevaihto kasvoi syyskuussa edelliseen vuoteen verrattuna 2,5 % ja oli 13,8 miljardia ruplaa. Tämä on maaliskuuta lukuun ottamatta tämän vuoden alhaisin kasvuvauhti. Tammi-syyskuussa 2022 pietarilaisissa ravintoloissa, baareissa ja kahviloissa käytettiin 109,1 miljardia ruplaa, mikä on 5,3 % enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna.

Petrostatin tai muiden alueellisten tilastokeskusten sivustoille ei tällä hetkellä pääse ulkomailta, mutta lukujen perusteella on helppo päätellä, että elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet enemmän kuin virallinen inflaatioprosentti (syyskuussa 13,67 % vuoden takaiseen verrattuna). Ravintoloiden liikevaihdon kasvu selittynee myös hintojen nousulla. Liikekannallepano tulee näkymään lokakuun tilastossa, jolloin myös viralliset luvut kääntyvät laskuun.

Viikko sitten kerrottiin, että Pietarissa on Venäjän kallein elintarvikekori.

Venäjän uutiset

Ikea irtisanoo 10 000 työntekijää

Huonekalujätti Ikea irtisanoo 10 000 henkeä Venäjällä, kertoo talouslehti Kommersant. Sillä on maassa 12 000 työntekijää, vaikka vielä toukokuussa heitä kerrottiin olevan noin 15 000.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Ikea sulki 17 myymäläänsä Venäjällä ja lopetti tuotannon paikallisilla tehtailla, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Päätöstä selitettiin "vakavilla häiriöllä toimitusketjuissa". Yhtiön johto vakuutti, että työntekijät jatkavat työskentelyä varastoissa ja heille maksetaan palkkaa.

Kesäkuussa Ikea ilmoitti, että se myy Venäjällä sijaitsevat neljä tehdasta ja vähentää henkilöstöään. Koska yhtiö ei pystynyt avaamaan myymälöitään, se ilmoitti elokuussa loppuunmyynnistä verkkokaupassa. Tilaukset toimitettiin syyskuun aikana ja palautus- ja takuupalvelut ovat auki lokakuun 21. päivään saakka.

Ennen sotaa Venäjän markkinat muodostivat 4-5 % Ingka Groupin myynnistä. Elokuussa kerrottiin, että yhtiö aikoo jättää maahan 700 työntekijää palatakseen "pakotteiden lieventymisen ja taloudellisen tilanteen muuttumisen jälkeen". Venäjällä sijaitsevat myymälät vuokrataan ehkä ensi vuodesta alkaen.

Venäjän uutiset

Elintarvikkeiden verkkokauppa romahti Venäjällä

Elintarvikkeiden verkkokauppa laski Venäjällä 94 % syyskuun lopussa, kertoo uutistoimisto Tass. Verkko-ostoksen keskisumma väheni 13 %. 

Cloud-maksujärjestelmän tietojen mukaan supermarkettien verkkotilauksiin perustuvien toimitusten arvo laski 21.-30. syyskuuta 94 % edelliseen jaksoon verrattuna. Myyntitapahtumia oli 93 % vähemmän ja keskimääräisen ostoskorin hinta laski 2681 ruplasta 2332 ruplaan. 

Nettitilaukset painottuivat syyskuun lopussa erilaisten herkkujen sijasta pitkään säilyviin tuotteisiin kuten suurimoihin, makarooniin, sokeriin, jauhoihin sekä kala- ja lihasäilykkeisiin. Tilanne muistuttaa koronasulun alkua maaliskuussa 2020, sanoo Cloud Paymentsin toimitusjohtaja. Cloud on osa Tinkoff-pankin yritysrypästä.

Presidentti Putin julisti liikekannallepanon 21. syyskuuta, muistuttaa Venäjän uutiset.

Venäjän vähittäiskauppiaat pelkäävät konkursseja

Venäjän suurimmat vähittäiskauppiaat pyytävät hallitusta jatkamaan konkurssien jäädyttämistä maaliskuuhun 2023 saakka, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Muussa tapauksessa yritykset voivat joutua lopettamaan toimintansa, mikä johtaa työttömyyden kasvuun ja taloudellisen tilanteen heikkenemiseen entisestään.

Nykyinen vararikkokielto päättyy lokakuussa 2022, minkä jälkeen vähittäiskauppiaita uhkaa konkurssien aalto, arvioi Internet-kaupan yritysten liitto. Suurimmat ongelmat liittyvät myymälöiden valikoiman muodostaneiden ulkomaisten suuryritysten poistumiseen Venäjältä. Tuontitavaroiden toimitukset romahtivat Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen 50 %, ja toipuminen on ollut hidasta. Elokuun lopussa laskua oli varapääministeri Andrei Belousovin mukaan 35 %. Paljon mainostettu "rinnakkaistuonti" on keskuspankin tietojen perusteella vain 8 % sotaa edeltäneen tuonnin arvosta.

Tavarapulan lisäksi ongelmia aiheuttavat korkea inflaatio, toimitusketjujen katkeaminen ja venäläisten ostovoiman lasku. Eri puolilla maata on suljettu jo kymmeniä tuhansia myyntipisteitä. Valtion tukitoimista huolimatta tilanne on kriittinen, toteavat Internet-kauppiaat.

Venäjän uutiset