Karjala etsii apua Ugandasta

Karjalan metsäteolllisuus etsii sahatavaralle markkinoita Afrikasta, kertoo tasavallan uutissivusto Respublika. Yhdysvaltojen pakotelistalleen asettama tasavallan päämies Artur Parfentshikov on keskustellut asiasta Ugandan suurlähettilään Moses Kizigen kanssa. Ugandaa kiinnostavat Karjalassa kalanviljely ja kaivosteollisuus.

Parfentshikovin mukaan Karjalan tasavalta tarjoaa vientiin yli 800 000 kuutiometriä laadukasta sahatavaraa. "Uskomme, että Afrikka ja Uganda ovat hyvin lupaava markkina tuotteillemme. Olemme valmiita antamaan kaiken tarvittavan avun yhteyksien luomiseksi Karjalan ja Ugandan elinkeinoelämän välille", totesi tasavallan päämies tapaamisessa.

Ugandan edustajat olivat puolestaan kiinnostuneita yhteistyöstä kalanviljelyn tieteellisessä tutkimuksessa. "Ugandalla on potentiaalia tulla yhdeksi tärkeimmistä kalantuottajista", sanoi suurlähettiläs Kizige.

Afrikkalainen osapuoli suunnittelee myös yhteistyötä kaivosalalla. "Meillä on paljon hyötykaivannaisia", totesi suurlähettiläs. Ugandassa ollaan lisäksi kiinnostuneita Petroskoin yliopiston tarjoamista koulutusmahdollisuuksista. Tällä hetkellä yliopistossa ei ole ugandalaisopiskelijoita.

Sahatavaran tuotanto väheni Karjalassa viime vuonna 25,8 %. Helmikuussa kerrottiin, että tasavallan metsäteollisuuden kannattavuus on laskenut "kriittiselle tasolle".

Yhdysvallat asetti viime viikolla Artur Parfentshikovin pakotelistalleen. Tasavallan päämiehen mukaan pääsy "kunnon ihmisten seuraan" on "palkinto ja osoitus siitä, että Karjala on oikealla tiellä. Nyt tasavalta selviytyy pakotteista, ottaa käyttöön uusia tuotantomenetelmiä, lisää investointeja sekä tukee yrittäjiä ja sotilaallisen erikoisoperaation osanottajia". 

Parfentshikovin mielestä "kollektiivinen länsi" on tehnyt virhearvion ja "pakotteet vain karaisevat ja vahvistavat meitä". Apua tähän etsitään Ugandasta, lisää Venäjän uutiset.

Venäjä liehittelee Afrikan diktatuureja

Ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan "Venäjä auttaa afrikkalaisia puolustamaan suvereniteettiaan", kertoo uutistoimisto Tass. Puhuva kaakki viittaa Ranskan ja Britannian hallitsemiin alueisiin Intian valtamerellä.

Yhtenäisen Venäjän kansainvälisessä valiokunnassa puhunut Lavrov lupaa "jatkossakin tukea afrikkalaisia kollegoitaan heidän oikeutetuissa vaatimuksissaan". Hänen mukaansa Venäjä on solidaarinen kehitysmaiden vaatimuksille dekolonisaation loppuun viemiseksi. "Kuitenkin esimerkiksi Ranska hallitsee yhä Komoreista erotettua Mayotten saarta YK:n yleiskokouksen toistuvista päätöslauselmista huolimatta. Sama koskee Chagossaaria, jonka Lontoo on riistänyt Mauritiukselta", toteaa ministeri.

Lavrov teki hiljattain neljän päivän Afrikan-kiertueen, jonka aikana hän kävi Angolassa, Eritreassa, Etelä-Afrikan tasavallassa ja Swazimaassa. Matkan tavoitteet olivat etupäässä propagandistisia, sillä Venäjän kaupankäynti Afrikan kanssa on vähäistä, toteaa The Moscow Times. Taloudellista merkitystä on lähinnä matkan aikana Angolassa solmitulla ydinvoiman kehittämissopimuksella. Sekin on tulokseltaan epävarma ja joudutaan aloittamaan tyhjästä.

Venäjä on kuitenkin tärkeä aseiden toimittaja Afrikan maille, joiden sotilaat opiskelevat usein venäläisissä sotakorkeakouluissa. Yksityisarmeija Wagnerin palkkasotilaat pönkittävät lukuisia mantereen hirmuhallintoja. Avun tarpeessa on esimerkiksi Swazimaan yksinvaltias Mswati III, jonka alamaiset ovat kapinoineet usean vuoden ajan.

Venäjän uutiset

Venäjällä halutaan kouluttaa "lojaaleja eliittejä" ulkomaille

Entinen pääministeri Sergei Stepashin ehdottaa, että samaan aikaan kun Venäjä luopuu Bolognan prosessista, venäläiset yliopistot ryhtyisivät kouluttamaan ulkomaalaisia opiskelijoita, jotka valmistumisensa jälkeen työskentelisivät maidensa valtionhallinnossa. "Tällainen järjestelmä auttaisi luomaan pitkällä tähtäyksellä maallemme lojaaleja eliittejä", uskoo Stepashin. Asiasta kertoo valtion sanomalehti Rossijskaja gazeta.

Esimerkkinä uskollisuudesta Venäjää kohtaan Stepashin mainitsee Afrikan maat. "Kansojen ystävyyden yliopisto on monien vuosien ajan kouluttanut afrikkalaisia opiskelijoita. Suurin osa sen kasvateista hoitaa nykyään tärkeitä valtiollisia tehtäviä Afrikan maissa. Tämä on tietysti johtanut siihen, että Afrikan maat ovat meille lojaaleja: yksikään niistä ei ole yhtynyt Venäjän vastaisiin pakotteisiin. Monet näiden valtioiden virkamiehistä osaavat erinomaisesti venäjää ja suhtautuvat ystävällismielisesti kansaamme."

Toinen hyvä esimerkki on Stepashinin mukaan Moskovan kansainvälisten suhteiden instituutti, jossa on perinteisesti ollut opiskelijoita Kuubasta, Kiinasta, Kirgisiasta, Vietnamista ja Kazakstanista. "Tällä hetkellä nämäkään maat eivät ole asettaneet Venäjää kohtaan pakotteita. Kuten näemme, tällainen koulutuspolitiikka hyödyttää meitä, ja siihen on panostettava."

"Opiskelunsa aikana ulkomaalaiset opiskelijat tutustuvat valtiomme saavutuksiin, kulttuuriin, tieteeseen ja elämäntapaan. Näin syntyy käsityksiä ja arvoja ja kehittyy yleinen suhtautuminen kansaamme ja maatamme kohtaan. Kun opiskelijat palaavat kotimaihinsa, heistä tulee meidän maamme arvojen edistäjiä, mikä auttaa luomaan Venäjälle lojaaleja väestöryhmiä ulkomailla."

Jonkun pitäisi kertoa Stepashinille ettei tämä ole toiminut ennenkään, toteaa Neuvostoliitossa opiskellut Venäjän uutiset.