Amnesty Internationalin Itä-Euroopan ja Keski-Aasian apulaisjohtaja Denis Krivoshejev ei usko, että Putin ottaa riskiä joutua pidätetyksi ulkomailla. Yalen kansainvälisen oikeuden professori Harold Koch sanoo, että pidätysmääräys estää myös Kiinaa toimittamasta aseita Venäjälle. Lisäksi se vähentää Yhdysvaltojen armeijan vastustusta Venäjän sotarikoksista kerättyjen todisteiden luovuttamiseksi rikostuomioistuimelle.
The Guardianin mukaan rikostuomioistuin lähettää Venäjän sotilas- ja siviiliviranomaisille viestin, että myös he saattavat joutua oikeuden eteen. Tämä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan matkustaa ulkomailla ja osallistua kansainvälisille foorumeille.
Vanderbiltin yliopiston oikeustieteen professorin Michael Newtonin mielestä kansainvälisen rikostuomioistuimen määräys osoittaa, että "valtioiden johtajat ja armeijan päälliköt eivät voi tehdä sotarikoksia täysin ilman vastuuta". Denis Krivoshejev uskoo, että nykyinen oikeuden päätös ei jää viimeiseksi: "On olemassa kokonainen luettelo hyvin dokumentoituja rikoksia, joten epäiltyjen määrä kasvaa". YK:n raportti kertoo muun muassa murhista, laittomista vangitsemisista ja kidutuksesta.
Telegram-kanava Mozhem objasnit muistelee Putinin edeltäjiä Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa. Sudanin presidentti Omar al-Bashir oli ensimmäinen istuva valtionpäämies, joka sai pidätysmääräyksen vuonna 2008. Syyte Darfurin kansanmurhasta ei estänyt häntä pysymässä vallassa seuraavat 11 vuotta. Vuonna 2019 al-Bashir kaadettiin sotilasvallankaappauksessa ja pidätettiin, mutta häntä ei ole vielä luovutettu Haagiin.
Libyan johtajasta Muammar Gaddafista annettiin pidätysmääräys vuonna 2011. Häntä syytettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan mielenosoitusten tukahduttamisen aikana. Gaddafi ei selvinnyt oikeudenkäyntiin saakka, vaan kapinalliset tappoivat hänet.
Norsunluurannikon presidentti Laurent Gbagbo hävisi vuoden 2011 vaalit ja piiloutui bunkkeriin, mutta joutui pian Haagiin. Gbagboa syytettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan, jotka hän oli tehnyt yrittäessään pitää kiinni vallasta. Entinen presidentti vapautettiin syytteestä vuonna 2019.
Kansainvälisessä rikosoikeusjärjestelmässä on myös erityisiä sotatuomioistuimia. Lähihistoriassa niitä on ollut kahdeksan, ja nyt toiminnassa ovat Ruandan ja entisen Jugoslavian kansainväliset tuomioistuimet. Syytettynä on ollut muun muassa Jugoslavian entinen presidentti Slobodan Milošević, joka kuoli vankilassa ennen tuomion julistamista. Vankeustuomion ovat saaneet muun muassa Ruandan pääministeri Jean Kambanda ja Liberian diktaattori Charles Taylor.
Venäjän uutiset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti