Venäjä jää jälkeen tekoälyn kehityksessä

Venäjän viranomaiset ovat leikanneet rajusti tekoälyn kehitystyön rahoitusta, kertoo verkkolehti The Insider. Alan odotettu markkina-arvo on supistunut alle kymmenesosaan.

Venäjän talouskehitysministeriö hyväksyi joulukuussa tekoälyn kehittämisen "tiekartan" vuoteen 2030. Varapääministeri Dmitri Tshernyshenko allekirjoitti tammikuussa ohjelman toteuttamiseen liittyvät sopimukset muun muassa Sberbankin, investointirahasto RFPI:n ja Skolkovon innovaatiokeskuksen kanssa. Tekoälyn kehittämiseen on tarkoitus myöntää seuraavan seitsemän vuoden aikana vain 24,6 miljardia ruplaa, vaikka ohjelman edellisessä versiossa, joka ulottui vuoteen 2024, summa oli monta kertaa suurempi eli 56,8 miljardia.

Myös yksityistä rahoitusta on supistettu. Viranomaiset odottivat aiemmin 334 miljardin ruplan investointeja vuoteen 2024 mennessä, mutta enää vain 111 miljardia vuoteen 2030. Eniten on laskenut Venäjän tekoälymarkkinoiden potentiaalinen arvo. Vuonna 2019 sen odotettiin nousevan 160 miljardiin ruplaan vuonna 2024, mutta uudessa tiekartassa summa on laskenut alle kymmenesosaan ja on nyt vain 14 miljardia.

Viranomaiset selittävät rahoituksen vähenemistä keskittymisellä tärkeimmille aloille. Asiakirjan perusteella tällaisia ovat luonnollisen kielen prosessointi ja puhesynteesi, tietokonenäkö, "lupaavat tekoälymenetelmät" ja "päätöksenteon älyllinen tuki". Kyse on esimerkiksi tekstejä kirjoittavista neuroverkoista ja näköjärjestelmien luomisesta miehittämättömiin ajoneuvoihin.

Alan tärkeimmäksi sijoittajaksi muodostuu pankkijätti Sber, joka on luvannut investoida tekoälyhankkeisiin 99,7 miljardia ruplaa. Loput rahat tulevat muun muassa terveysministeriöstä, Moskovan yliopistosta, liikenneministeriöstä ja muista valtion laitoksista. 

Asiantuntijat arvioivat, että hallituksen leikkaamia suunnitelmia on erittäin vaikeaa toteuttaa, koska tärkein syy rahoituksen vähentämiseen ei ole rahan puute, vaan kyvyttömyys saada hankkeisiin korkean teknologian tuotteita. Smart Enginesin toimitusjohtajan Vladimir Arlazarovin mukaan kyse on esimerkiksi integroiduista Nvidia A100 ja H100 -piireistä sekä kaikista uusista prosessoreista, joita voidaan verrata suorituskyvyltään A100:een. 

Kehitystyötä vaikeuttaa myös tieteellisen henkilöstön pako Venäjältä. Arlazarov on varma, että tavoitteita ei lähitulevaisuudessa pystytä saavuttamaan. Sberbankissa länsimaiden asettamien talouspakotteiden nähdään puolestaan "mahdollistavan kotimaisten ratkaisujen pääsyn markkinoille". 

Venäjän uutiset