Putin palkitsi murhamiehen urhoollisuusmitalilla

Presidentti Putin on palkinnut urhoollisuusmitalilla murhista, ryöstöistä, kiristyksestä ja muista rikoksista 25 vuoden vankeuteen tuomitun Ivan Neparatovin, kertoo uutissivusto Meduza. Neparatov ja hänen kahdeksan rikoskumppaniaan saivat tuomionsa vuonna 2013. He olivat murhanneet Moskovan lähellä Sergijev Posadissa viisi ihmistä velkojen perinnän ja ryöstöjen yhteydessä.

Neparatov kuoli 5. elokuuta Bah'mutin lähellä Ukrainan Donetskin alueella päähän saamansa sirpalehaavan seurauksena. Vladimir Putin myönsi hänelle 16. elokuuta urhoollisuusmitalin "sotilaallisen erikoisoperaation tehtävien suorittamisessa osoitetusta rohkeudesta ja sankaruudesta". 

Neparatov oli värväytynyt yksityiseen Wagner-palkka-armeijaan kärsittyään 12 vuotta tuomiostaan, lisää verkkolehti The Insider. Wagnerin omistaja Jevgeni Prigozhin on kiertänyt Venäjän vankiloita värväten rikollisten joukosta palkkasotilaita, joille luvataan vapautus puolen vuoden sotimisen jälkeen. Itsekin rikoksista tuomittu Prigozhin kertoo toimivansa presidentti Putinin luvalla, ja lupaa palkkasotilaiksi ryhtyville vangeille 100-230 tuhatta ruplaa kuukaudessa. Etusija annetaan murhista tuomituille.

Venäjän uutiset

Riippumaton media sinnittelee sodasta huolimatta

Verkkolehti Projekt kertoo laajassa artikkelissaan Venäjän median selviytymisestä hyökkäyssodan ja totaalisen sensuurin oloissa. Tiedotusvälineisiin kohdistunut vaino alkoi jo vuonna 2021, kun 23 julkaisua ja 40 toimittajaa julistettiin "ulkomaisiksi aganteiksi". Kukaan ei kuitenkaan voinut odottaa, mitä tapahtuu seuraavan vuoden aikana.

Riippumattomat tiedotusvälineet ovat kesään mennessä joutuneet siirtymään lähes kokonaan ulkomaille. Yksi ensimmäisistä sensuurin uhreista oli TV-kanava Dozhd, joka suljettiin muutama päivä sodan alkamisen jälkeen. Seuraavana oli vuorossa uutisradio Eho Moskvy, ja kuukauden kuluttua tuli sanomalehti Novaja gazetan vuoro. Projektin laskelmien mukaan vuoden aikana ainakin 504 toimittajaa on siirtynyt ulkomaille, suurin osa heistä sodan alkamisen jälkeen. Venäläisen vapaan journalistiikan keskuksiksi ovat muodostuneet Riika, Vilna, Praha ja Tbilisi. Venäjälle on jäänyt lähinnä maaseutujulkaisuja kuten Ljudi Baikala ja Taiga Info, mutta niidenkin toiminta on pyritty estämään.

Ulkomaille siirtyneet julkaisut ovat joutuneet luopumaan mainosrahoituksesta. Myös joukkorahoituksen määrä on laskenut voimakkaasti erilaisten rajoitusten ja taloudellisen tilanteen heikentymisen takia. Tärkeimmäksi rahoituslähteeksi ovat muodostuneet kansainvälisten järjestöjen ja säätiöiden apurahat.

Rahoituksen lisäksi ongelman muodostaa julkaisujen tavoitettavuus. Hyökkäyssodan alkamisen jälkeen valtion sensuuriviranomainen Roskomnadzor on estänyt pääsyn ainakin 95:lle Venäjällä toimineelle sivustolle. Useimmat niistä eivät kuitenkaan ole lopettaneet, ja varsinkin sodan ensimmäisinä kuukausina niiden kävijämäärä kasvoi. Riippumattoman median yleisö on lisääntynyt erityisesti viestintäsovellus Telegramissa. Youtube-kanavien kävijämäärä kasvoi aluksi, mutta kääntyi loppukeväästä verkkosivustojen tavoin laskuun. Sama koskee myös valtion propagandasivustoja, ja syyksi arvellaan kyllästymistä sotauutisiin.

Projekt esittelee muutamia sodan alkamisen jälkeen syntyneitä uusia verkkosivustoja. Tällaisia ovat sodan vastustajien avuksi tarkoitettu Sluzhba podderzhki, uutiskeräilijä Re-post, yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittynyt verkkolehti Vjorstka ja sodan inhimillisestä ulottuvuudesta kertova Tsherta. Näihin on lisättävä vielä hiljattain käynnistetty tehokas uutiskeräilijä True Story.

Venäjän sensuurin alaisen median toiminta on myös vaikeutunut. Kiellettyjä eivät ole vain sana "sota", vaan myös sotilaita, haavoittuneita, kaatuneita ja heidän perheitään koskevat aiheet. Liian kriittiset tai vihjaileviksi katsotut jutut saatetaan jättää julkaisematta. Kommersantin ja RBK:n kaltaiset lehdet joutuvat perustamaan sotauutisensa yksinomaan virallisiin lähteisiin, eikä niiden perusteella voi muodostaa kokonaiskuvaa tapahtumista.  

Venäjän Forbesin toimitus kertoo saaneensa soittoja presidentin hallinnosta, joissa lehteä on vaadittu olemaan kertomatta talouspakotteiden vaikutuksista. Sberbankin omistamia uutissivustoja Lenta.ru ja Gazeta.ru on kielletty kirjoittamasta ruplan kurssista ja rahoituslaitoksiin kohdistuvista pakotteista. Omistajan kieltämiä aiheita ovat myös "pakolaisiin liittyvät kielteiset tapaukset", "tiedot elintarvikkeiden hintojen noususta", "tilinostojen rajoitukset" ja jopa "Venäjän myyminen Kiinalle". Lentalla nähtiin 9. maaliskuuta toimittajien protesti, kun sivustolle ilmestyi 40 minuutiksi sodanvastaisia materiaaleja. Molemmat protestiin osallistuneet journalistit erotettiin, ja he ovat siirtyneet ulkomaille.

Sensuurin alaiset tiedotusvälineet kärsivät myös taloudellisista ongelmista. Projektin haastatteleman lähteen mukaan median mainostulot laskevat tänä vuonna 30-50 prosenttia. Autojen, luksustavaroiden ja muotivaatteiden mainokset ovat kadonneet kokonaan, mikä koskettaa varsinkin Kommersantin, RBK:n ja Vedomostin kaltaisia talousjulkaisuja. Vakava isku oli myös Googlen vetäytyminen Venäjän mainosmarkkinoilta.

Edellä mainittujen muodollisesti itsenäisten julkaisujen toimittajat ovat pysyneet työpaikoillaan, koska muitakaan töitä ei juuri ole tarjolla. Eroamisia on sattunut eniten valtion propagandakoneistossa, näkyvimpänä tapauksena tietysti ykköskanavan uutislähetyksessä protestoinut toimittaja Marina Ovsjannikova. RIA Novostista eronnut Julija Ahmedova kertoo myrskyisästä keskustelusta uutistoimiston palaverissa sodan alkamisen jälkeen. Novostilta on lähtenyt noin 20 työntekijää, Russia Todayn venäjänkielisesta toimituksesta useita kymmeniä ja Tassista ainakin kymmenen. Toimittajia on peloteltu ja heidän viestejään somessa seurataan.

Valtion TV-kanavat lisäsivät hyökkäyssodan alkamisen jälkeen voimakkaasti propagandalähetystensä määrää: ykköskanava 28 tunnista viikossa 90 tuntiin ja Rossija-1 52,5 tunnista 67,5 tuntiin. Parhaiden propagandistien palkat ovat nousseet huomattavasti. Samaan aikaan esimerkiksi urheilukanava Matsh TV on menettänyt valtaosan yleisöstään venäläisten urheilijoiden poissaolon ja ulkomaisissa katsomoissa nähtyjen sodanvastaisten tunnusten aiheuttamien lähetyskatkojen seurauksena.

Venäjän median nykytilannetta kuvaillaan Projektin jutussa "epävarmaksi ja pessimistiseksi", ja sen tulevaisuutta "hämäräksi, mutta optimistiseksi". Riippumattomat tiedotusvälineet jatkavat toimintaansa esteistä huolimatta.

Venäjän uutiset

Venäjä valtaa samoja kaupunkeja yhä uudelleen

Verkkolehti The Insider kertoo, että venäläiset ovat vallanneet Donetskin alueen Piskyn taajaman neljä kertaa viime kuukauden aikana. Ensimmäisen kerran "liittolaisjoukot" valtasivat Piskyn 5. elokuuta. Toisen kerran asiasta ilmoitti "Donetskin kansantasavallan" johtaja 7. elokuuta. Venäjän puolustusministeriö raportoi Piskyn "vapauttamisesta" 13. elokuuta, ja puolustusministeri Sergei Shoigu kertoi sen valtauksesta "kahden viime viikon aikana" 2. syyskuuta. 

Tähän on vielä lisättävä Tshetshenian päämies Ramzan Kadyrov, joka ilmoitti Piskyn "vapauttamisesta" 21. elokuuta. Ja alun perinhän Donetskin "vapaaehtoisjoukot" valtasivat taajaman vuonna 2015.

The Insiderin siteeraaman verkkolehti Projektin mukaan Venäjän puolustusministeriö on kertonut tuhonneensa enemmän sotakoneita kuin niitä on ollut Ukrainan hallussa. Ministeriön tiedottaja Igor Konashenkov on raportoinut monta kertaa samojen kaupunkien valtaamisesta. Vähintään 25 asutuskeskusta on vallattu enemmän kuin yhden kerran.

Venäjän uutiset

Eurojen takavarikot Suomen rajalla harvinaisia

Suomi-aiheisia Telegram-chatteja tutkinut pietarilainen uutissivusto Fontanka kertoo, että viikon aikana lukuisissa rajan ylitystä koskevissa viesteissä valuutasta puhutaan hyvin harvoin, ja vain yhdessä tapauksessa kerrotaan eurojen takavarikoinnista. Aiemmin sivusto raportoi Suomen tullin tekemistä venäläisten käteiseurojen takavarikoista.

Näkyvin tapaus on sattunut Nuijamaalla, jossa tulli käännytti pariskunnan takaisin tuhlaamaan loput 400 euroansa. Samalla raja-asemalla kuultiin tullimiehen kysyvän matkustajalta tämän euroista, ja saatuaan vastauksen "200 euroa" tullin edustaja oli huokaissut sanomatta mitään. Imatralla pienistä summista on seurannut vain huomautus, mutta useimmissa tapauksissa rahoista ei ole kysytty.

Fontankan kertomus Jurista, joka oli jättänyt 1390 euroa Suomen tullin "säilytettäväksi", on levinnyt Pietarissa laajasti. Todellisuudessa mitään rahan säilytystä ei ole olemassa, mutta Juri aikoo kuitenkin noutaa euronsa tullimiehen sanoihin vedoten.

Fontanka antaa myös ohjeita eurosetelien takavarikon välttämiseksi. Tällaisia keinoja ovat kiinalainen Union Pay -maksukortti tai ulkomailta hankittu luottokortti, käyttämättä jääneiden eurojen vaihtaminen dollareiksi, punniksi tai juaneiksi sekä Suomessa myytävät lahjakortit.

Uutisen kommenttisivulla kehotetaan pitämään asiasta pienempää suuta: "Jos juttu tulee suomalaisten päättäjien tietoon, he pakottavat tullin tehostamaan valvontaansa."

Venäjän uutiset

Venäjän tiedeakatemia pyytää suojelua

Venäjän tiedeakatemian puheenjohtaja Aleksandr Sergejev etsii keinoja tieteilijöiden suojelemiseksi, kertoo verkkolehti The Moscow Times. Hän ehdottaa erityistä lautakuntaa, joka toimisi tiedeakatemian ja turvallisuuspoliisin välittäjänä tieteilijöitä vastaan nostetuissa rikosjutuissa. "Mehän olemme sivistyneistöä, meitä voisi kohdella vähän pehmeämmin, ei välttämättä aina aseet käsissä", toteaa Novosibirskissä puhunut Sergejev.

Sergejevin mielestä lainsäädäntöön on tehtävä muutoksia, jotta "jokin pieni tutkijan tekemä rike ei johtaisi siihen, että maallemme aiheutetaan suurta vahinkoa". Hän kuitenkin tunnustaa, että eräissä tapauksissa on todelliset syyt epäillä rikosta. 

Venäjällä on tänä kesänä nostettu rikosjutut kolmea novosibiskiläistä tieteilijää vastaan. Kesäkuussa pidätettiin valtiopetoksesta epäiltynä Novosibirskin yliopiston kvanttioptiikan laboratorion johtaja Dmitri Kolker, joka kuoli kolme päivää myöhemmin syöpään tutkintavankilassa. Kolkerin väitettiin luovuttaneen valtiosalaisuuksia Kiinalle ollessaan siellä luentomatkalla. 

Heinäkuussa pidätettiin tiedeakatemian teoreettisen ja soveltavan mekaniikan instituutin tutkija Anatoli Maslov. Hänen väitetään vuotaneen tietoja valtiosalaisuuden muodostavista hypersoonisista tutkimuksista. Maslov istuu tällä hetkellä Lefortovon tutkintavankilassa.

Elokuun alussa Lefortovoon vietiin teoreettisen ja soveltavan mekaniikan insituutin johtaja Aleksandr Shilljuk, jota myös syytetään valtiopetoksesta. Myös hän on tehnyt hypersoonista tutkimusta.

Venäjän uutiset

Kodittomia värvätään armeijaan

Verkkolehti The Moscow Times kertoo, että Pietarin Frunzen piirin edustaja yritti jakaa armeijan mainoslehtisiä paikallisessa kodittomien yömajassa. Piirihallinto vahvistaa värvääjien käynnit yömajoissa, mutta sanoo niiden tapahtuneen yksittäisten virkamiesten aloitteesta. Mainoslehtisissä haetaan 19-59 vuotiaita palkkasotilaita, joille kaupunki maksaa 300 tuhannen ruplan kertakorvauksen ja 200 tuhannen kuukausipalkan.

Aikaisemmin palkkasotilaita on värvätty pitkäaikais- ja tutkintavankien joukosta. "Joko olette käyneet mielisairaaloissa?" kysytään netissä.

Venäjän uutiset

Lukoilin hallituksen johtaja putosi ikkunasta ja kuoli

Öljy-yhtiö Lukoilin hallintoneuvoston puheenjohtaja Ravil Maganov on kuollut pudottuaan Kremlin sairaalan kuudennen kerroksen ikkunasta, kertoo Kommersant-lehti. Lehden mukaan 68-vuotias Maganov saattoi tehdä itsemurhan sairauden takia. Ennakkotietojen mukaan hänellä oli todettu vakava sydän- ja verisuonitauti. Viranomaiset tutkivat asiaa.

Maganov oli syntynyt vuonna 1954 Tatarstanin Almatjevskissa. Hän valmistui Moskovan öljy- ja kaasuteollisuusinstituutista vuonna 1977. Maganov työskenteli aluksi Langepasneftegazissa ja siirtyi vuonna 1993 Lukoiliin. Vuodesta 1994 lähtien hän työskenteli yhtiön ensimmäisenä varatoimitusjohtajana ja vuonna 2020 hänet nimitettiin hallituksen puheenjohtajaksi.

Ravil Maganovin veli Nail on öljy-yhtiö Tatneftin pääjohtaja. Myös heidän isänsä Ulfat Maganov työskenteli öljyteollisuudessa, toteaa verkkosivusto Idel Realii.

Venäjän uutiset

Venäläiset joutuvat syömään säästönsä

Yli 80 prosenttia venäläisistä on menettänyt säästönsä kokonaan tai osittain Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen, kertoo verkkolehti Forbes. Kokonaan säästönsä on menettänyt 8 % ja lähes kokonaan 21 %. Vain 19 % kertoo, ettei ole menettänyt mitään. Tiedot perustuvat vakuutusyhtiö Alfa Strahovanijen tekemään kyselyyn.

Yli puolet venäläisistä kertoo säästävänsä rahaa, mutta 39 % sanoo, että hyökkäyssodan aikana siitä on tullut huomattavasti vaikeampaa. Joka viides kyselyyn vastanneista on luopunut rahan säästämisestä. Kolmasosa kertoo päivittäisten menojensa nousseen 20-30 %, ja vain 6 prosentilla menot ovat vähentyneet.

Venäjän talouskehitysministeriön uuden optimistisemman ennusteen mukaan maan bruttokansantuote laskee tänä vuonna 4,2 % ja inflaatio on 13,4 %. Työttömyyden odotetaan kääntyvän nousuun tänä syksynä.

Venäjän uutiset

"Venäjän kommunistit" vaatii tutkimaan prinsessa Dianan kuolemaa

Venäjän kommunistit -puolue vaatii Venäjän tutkintakomiteaa ja YK:ta tutkimaan prinsessa Dianan kuolemaa, kertoo Kommersant-lehti.

"YK:n pitää vihdoinkin 25 vuoden jälkeen tutkia tämä kauhea rikos... Olisi oikein antaa tutkinta Venäjän tutkintakomitean tehtäväksi, sillä maailman tiedotusvälineet ovat toistuvasti epäilleet Britannian ja Yhdysvaltain tutkintaviranomaisten halukkuutta suorittaa objektiivinen tutkimus Dianan kuolemasta", sanoo puolueen keskuskomitean puheenjohtaja Sergei Malinkovitsh. Hän arvelee, että prinsessan murhan syynä saattoi olla tämän vierailu Venäjällä.

Kommersant tunnettiin aikoinaan vakavasti otettavana talouslehtenä, muistuttaa Venäjän uutiset.

Rautatiepartisaanit suistavat junia raiteilta

Telegram-kanava Ostanovi vagony ("Pysäytä vaunut") kertoo olevansa Venäjän rautateillä toimivien sabotaasiryhmien äänitorvi. Sivulta löytyy raportteja ja kuvia raiteilta suistetuista tavarajunista sekä neuvoja tihutöiden tekijöille. Yksinkertaisin sabotaasi tapahtuu yhdistämällä raiteet rautalangalla, jolloin automatiikka luulee rataosuutta varatuksi.

Verkkolehti The Insider kertoi heinäkuussa. että tiedotusvälineiden mukaan maalis-kesäkuussa Venäjällä suistui radalta 63 tavarajunaa. Tämä on lähes puolet enemmän kuin samaan aikaan edellisenä vuonna. Venäjän rautateiden ja viranomaisten mukaan 55 prosenttia onnettomuuksista johtui radan huonosta kunnosta. Vallanpitäjät eivät kuitenkaan voi kieltää, etteikö tuhotöitä tapahtuisi, ja siksi rautateiden valvontaa on pyritty lisäämään.

Ostanovi vagony väittää, että Venäjän rautateillä toimii yli 50 sabotaasiryhmää ja satoja yksittäisiä aktivisteja. Elokuuhun mennessä he ovat suistaneet raiteilta yli 80 tavarajunaa.

Venäjän uutiset